2 x koiratanssiviikonloppu

Kylläpä on ollut paljon ohjelmaa viime aikona. On jäänyt päivittämättä ainakin koiratanssileiristä, koiratanssin koulutusohjaajakurssista ja kaksista agitreeneistä. Mistä sitä nyt oikein aloittaisi..? Koiratanssista tietysti. :)

Koiratanssileiri oli siis kaksi viikkoa sitten idyllisellä Kuralan kartanotilalla Yläneellä.

Perjantai-illalla kävimme läpi koreografioita ja minä sain vinkkejä Peppin FS-esitykseen. Mitään koreografiaahan meillä ei uuteen musiikkiin ollut, mutta jotain koitimme improvisoida. Teltan olin pystyttänyt jo heti saapuessani tilalle ja sinne oli kiva kömpiä illalla. Yö oli tosin aika kylmä ja luulen, ettei viileässä yöpyminen tehnyt hyvää Iitan nivelrikolle. :/  

Aamulla saimme ihailla jokinäkymää teltan ikkunasta. 

 

 

Lauantaina osallistuin Peppin kanssa Leenan vetämään HTM-hinkkaustunnille ja saimmekin hyviä ohjeita. Iitan kanssa osallistuin Susannan HTM-siirtymät-tunnille. Peppin kanssa tuosta tunnista olisi varmaan ollut jotain hyötyäkin, mutta koska Iita osaa ne jutut mitä osaa (eli ei kovinkaan paljoa), niin me vain puuhastelimme. Päätin kokeilla sitten myöhemmin Peppin kanssa tunnin antia. ;)



Kuva: Liisa-Ida Sorsa

Toista yötä emme enää telttailleet, vaan menimme kotiin yöksi. Päätin jättää Iitan sunnuntaiksi kotiin, kun se ei jotankin ollut oma itsensä. En tiedä oliko sillä kipuja kylmänkosteasta yöstä vai oliko se väsynyt (Iita väsynyt?!?), mutta joka tapauksessa ajattelin, että on parempi niin, koska se kuitenkin olisi joutunut olemaan niin paljon häkissä kentän laidalla, mistä se ei tykkää, koska Iitahan tietysti haluaa koko ajan tehdä ja olla siellä missä tapahtuu.

Peppi sitten pääsikin kahteen treeniin. Ensin kokeiltiin doboa, joka oli Peppin mielestä huippuhauskaa. :) Arvelin etukäteen sen olevan vaikeaa Peppille, koska Peppihän pelkää liukkaita alustoja, ja vaikka tuo dobo-pallo ei liukas olekaan niin epävakaa kuitenkin. Mutta Peppi oli innokkaasti heti kiipeämässä pallon päälle ja pysyikin siellä hienosti.

 

Toinen treeni oli taas Leenan vetämä. Tällä kertaa koiran totuttaminen ohjaajan liikkumiseen. Hypin haara-perus-hyppyjä ja käskytin Peppiä. Hyvin toimi, Peppi ei juurikaan häiriötä ottanut. Voi kun vielä olisi sellainen tunti kuin "koiran totuttaminen ohjaajan epäselvään käskyttämiseen". ;)

 

Lounas meille tarjottiin Kuralan kartanotilan päärakennuksessa. Sydämeni hyppäsi kurkkuun, kun lähtiessäni syömästä näin Peppin makoilevan eteisessä. :o Ennen kuin sydän laskeutui takaisin paikalleen, tajusin että sehän on talon oma koira Hilpi, eikä suinkaan Peppi, joka oli omassa häkissään hallissa. :) Mutta onhan niissä kieltämättä samaa näköä pystykorvineen. :D 

 

Seuraava viikonloppu vierähti sekin koiratanssin parissa. Silloin ajelin Lempäälään koiratanssin koulutusohjaajakurssille. Lauantaina oli pelkästään teoriaa, mutta sunnuntaina pääsimme itse kouluttamaan ja saimme seurata toisten kurssilaisten vetämiä koulutuksia. Kurssikaverit ja koulutettavat olivat mahtavia! Oli todella antoisa viikonloppu!

Aarre

Iita tuli tuossa yksi päivä tosi veikeän näköisenä jostain pihan perukoilta. Hänellä oli suuren suuri aarre suussaan: LUU! Muistan kyllä kun kaksi vuotta sitten kesällä annoin koirille tuollaiset kunnon luut pihalla syötäväksi ja sitten jossain vaiheessa Iitan luu oli kadonnut. Olikohan se haudannut sen jonnekin? Ja löysikö Iita sen nyt vahingossa vai onko mahdollista, että Iita muisti luun olemassaolon ja haki sen ihan tarkoituksella? Joka tapauksessa Iita oli kovin onnellinen löydöstään. Kovasti hän oli sitä sisällekin tuomassa, mutta sain sentään vähän aikaa pidettyä luun ulkona. Jossain vaiheessa Iita sitten taas oli onnistunut se kuljettamaan sisälle, ja kun toinen oli niiiin söpön näköinen, niin eihän siinä voinut muuta kuin antaa hänen ahertaa mieluisan puuhan parissa.

 

Eilen oli agitreenit. Hmm, pitääkö niistä kertoa enempää? Rata oli vaikea, joo, mutta meillä (tai mulla) ei onnistunut mikään. Päästiin korkeintaan kolme estettä kerralla eteenpäin ja taas tuli virhe. Peppi oli nopea ja mä hidas ja aina jäljessä. Se kai se ongelman ydin. En vaan osaa hahmottaa, että pitää ohjata jo seuraavaa estettä, vaikka sitä edeltäväkin on vasta parin metrin päässä suoritettavana. Peppillekin tuli valtavan kuuma, kun kaiken joutui suorittamaan vähintään 5 kertaa...

Telttaleikki

Eilen kaivettiin esille meidän 10 vuotta sitten (tai jopa aiemmin!) tilaamamme teltta. Kyllä sieltä pahvilaatikosta tosiaan teltta löytyi, olisikohan voinut vielä ottaa yhteyttä HobbyHalliin, että hei ei tässä paketissa ollutkaan telttaa. :D Ajatuksena on siis vihdoin yöpyä siinä ensi viikonlopun koiratanssileirillä. Saa nähdä mitä nukkumisesta tulee, Iita ja Peppi kun molemmat olivat niin kovin innoissaan teltasta. Iitan häntä heilui taukoamatta. :)

 

Torstaina oli ensimmäiset agitreenit sitten kesätauon. Tehtiin sillä lailla kivaa rataa, että siinä oli monta juuri meille sopivaa harjoituskohtaa. Taas todettiin sama mitä aina ennenkin, että koira kyllä osaa, kun vaan ohjaan. Miten musta tuntuu, ettei toiset joudu niin paljon miettimään omaa ohjaustaan. :D Hiukan sutaisevat kädellä johonkin suuntaan. Vai tuntuuko se vaan siltä? Olenko mä vaan niin huono? Enkä näköjään ikinä kehity. Peppi-parka. Mä oikeesti tarttisin jonkun hitaan tai ainakin minikokoisen koiran, jos haluan oppia hyväksi agiohjaajaksi. :) Mutta tässä siis tekemämme rata, kiitos Katja kuvasta. Ja radastakin tietysti. :)

 

Kuma kuumuudessa

Viikko sitten sunnuntaina pakattiin autoon 4 ihmistä ja 4 koiraa (onneksi kaksi niistä oli pieniä ;)) ja matkattiin Janakkalaan koiratanssikilpailuun. Tämä oli yksi niistä harvoista kerroista, kun minulla oli vain yksi koira ja vain yksi ohjelma koiratanssikisoissa. Helppoa! Niin varmaan... ;) No, helpompaa ainakin kuin kahden koiran kanssa yhteensä 4 ohjelmaa. :D

Janakkalassa oli hellepäivä. En oikein tiennyt paljonko uskallan Peppiä lämmitellä, joten mittailin kehääkin enimmäkseen vain yksikseni. Vähäksi aikaa sentään vein Peppinkin kehään tutustumaan ja kerrattiin kaikki positiot kertaalleen. Ja enkös sitten mennyt tallomaan Peppin varpaita väli-positiossa. :/ Ihme että se suostui tekemään sen kisasuorituksessa kuitenkin, vaikka vähän se kyllä aristi. Muutenkaan ei positiot olleet lähelläkään puhtaita, mutta me selvittiin! Edessä-position sivuaskeleet onnistuivat tosi hyvin ja Peppi oli innokas ,mutta sen jälkeinen heel ei onnistunut ollenkaan ja siinä huomasin, että Peppi alkaa paineistua. Mutta en jäänyt jankkaamaan vaan tein jotain, mistä olen tosi ylpeä. :) Pysähdyin, sanoin Peppille "odota" ja sain sillä nollattua tilanteen. Sitten musiikki olikin jo siinä kohtaa, että tuli maahanmeno. Loppupätkän vauhdikkaampi heel ei myöskään aluksi onnistunut, mutta päästiin kuitenkin loppuun asti. Ja olin niin tyytyväinen! Eniten siis siitä, että Peppi ei stressaantunut. Jotain siis olen vihdoin oppinut! Niin hienoa.

Kuva: Tiina Harju

HP: Tekninen laatu 42 + 39 = 81, taiteellinen vaikutelma 43 + 41 = 84, yhteensä 165 p.

MO: Tekninen laatu 40 + 40 = 80, taiteellinen vaikutelma 40 + 40 = 80, yhteensä 160 p.
JS: Harmoninen ohjelma, jossa hetkittäin erittäin kauniita positioita. Positioihin hakeutuminen oli ajoittain vielä työlästä. Kaunis, harmoninen musiikki. Tekninen laatu 42 + 41 = 83, taiteellinen vaikutelma 40 + 41 = 81, yhteensä 164 p.

Kokonaispisteet 81,33 + 81,67 = 163 eli KUMA ja alokasluokan voitto! Ihanaa että Peppikin vihdoin sai kuman. Se niin ansaitsi sen. Kerrankin ohjaaja oli häiriköimättä koiraa, niin että suorituksella oli edes pieni mahdollisuus onnistua. :D Ja se onnistui, tarpeeksi ainakin. ;)

Peppi 6 v. ja muita tarinoita

Peppi-pentu vietti sunnuntaina jo 6-vuotissynttäreitään. Ei mitään kummallista tehty, Peppi lepäili lempipaikassaan ja sai makkaralla höystetyn aterian, jossa oli 6 "kynttilää".

 

Muuten ollaan treenailtu koiratanssia. Saa nähdä mitä meidän ensi sunnuntain kilpailusuorituksesta tulee. Maanantain treeneissä Peppi oli ihan stressantunut, enkä taaskaan oikein tiedä miksi. Tänään teki omalla pihalla tosi hyvin. Nyt koitetaan vaan pitää Peppillä hyvä mieli ja toivotaan parasta, ei tällä aikataululla enää muuta ole tehtävissä.

 

Tänään sitten käytiin lääkärillä, jossa molemmat koirat saivat rokotukset. Iitan silmät tarkistettiin samalla ja hyvältä näytti. :) Saatiin vielä voidetta, jota voi laittaa silmien ympärille, kun ne näyttävät kuivilta. Kosteustippoja siis laitetaan edelleen ja ikuisesti vähintään kahdesti päivässä. Lääkäri sanoi myös, että kortisonitippaa voi oman arvion mukaan laittaa tarvittaessa. Molempien paino oli hyvä, Iita painoi 11,3 kg ja Peppi 20,1 kg. Peppi ei ole koskaan painanut noin vähän, paitsi nuorena tietysti. Mutta molemmat ovat nyt kyllä ihan tosissaan hyvässä kuosissa.

 

Lääkärillä käynti oli tosi uuvuttavaa, mutta ei hätää, Peppi löysi pihalta uuden kivan kuopan, joka oli tehty tietysti aivan häntä varten. ;)

Iitaa sen sijaan ei väsytä ikinä. :D



 

Possujuna jälleen kotona

Tultiin matkalta maanantaina ja haettiin koirat heti hoidosta. Hyvin ne olivat tietysti Tainan ja Kimmon kanssa pari viikkoa viihtyneet. Iita ja Peppi olivat saaneen yhteisen lempinimenkin: possujuna. :D Kun seurasivat aina joka paikkaan jokaista liikettä. Sellaisiahan ne ovat, varsinkin Iita. :)

Iitan silmäkin oli matkamme aikana parantunut! Tai hyvähän se oli jo lähtiessämme, mutta matkan aikana kortisonitippojen määrä oli vähennetty yhteen per päivä ja kun tulimme kotiin, jätimme kortisonitipat kokonaan pois. Ja Iitan silmä on pysynyt hyvänä! :) Kosteustippoja se saa vähintään 2 kertaa päivässä molempiin silmiin. Oikeastaan tuo vasen silmä on nyt paljon parempi kuin oikea silmä. Oikeaa silmäänsä Iita välillä hankaa (ihan hiukan, ei huolestuttavasti), mutta vasenta ei ollenkaan. Vien Iitan ensi viikolla vielä tarkistuskäynnille samalla kun molemmat koirat saavat rokotukset.

Maanantaina otettiin ihan rauhallisesti, nukuttiin ja kerättiin syötiin vadelmia. :)

Tiistaina jo treenattiin koiratanssia. :) Iita yllätti iloisesti! Ehkä itse olin saanut etäisyyttä asioihin ja ohjasin selkeämmin, mutta Iitahan teki tosi hyvin. Se osasi jopa peruuttaa seuraa-positiossa! Lisäksi keksin Iitalle tosi kivan musiikin seuraavaan HTM-ohjelmaamme. :) Peppi sen sijaan ei ollut ihan kartalla. :/ Huolestunein olen siitä, että heel-positio ja siinä liikkuminen sivuttain, joka on ollut Peppillä se kaikkein vahvin, olikin nyt tosi huono. Olenko mä senkin nyt ylitreenaamisella tai -vaatimisella pilannut niinkuin kävi peruuttamisen kanssa..?

Tänään illalla pidettiin kisatreenit Outin, Sannan ja Janikan kanssa. Tein Peppin kanssa ekan kerran HTM-ohjelmamme musiikin kanssa ja meni se toisella kerralla ihan hyvin. Mulla tosin oli tietty namit koko ajan kädessä. Heel-position sivuttaisaskeleetkin onnistui, mutta vauhdikas heel ei. Peppi tuli koko ajan vaan eteeni. Musiikki on kyllä hyvä, kun se auttaa mut pysymään rauhallisena. No, on tässä vielä viikko kisoihin ja huomenna taas yhteistreenit, joten mitä vaan voi vielä tapahtua. :)

Iitan silmä vol 37

Iita oli viikko sitten tiistaina taas jälleen kerran lääkärillä. Silmän haava oli parantunut! Näin ollen piilolinssi otettiin pois. Mutta... lääkäriaika oli aamulla klo 8.15 ja jo klo 14 Iita alkoi siristää silmäänsä. Ajattelin, että hyvä kuitenkin ettei hankaa sitä. Kunnes... puolen tunnin päästä alkoi sekin. :( Ei muuta kuin tötterö taas päähän ja soitto lääkärille. Sainkin ajan heti seuraavaksi aamupäiväksi. Silloin Iitalle määrättiin kortisonitippoja, jotka tuntuivatkin heti muutaman tunnin päästä auttavan. Nyt Iita on kortisoni- ja kosteustippojen kanssa pärjännyt oikein hyvin. Tosin kortisonitipoista pitäisi päästä kokonaan eroon, nyt vielä mennään tahdilla 2 tippaa päivässä. Toivottavasti Iita ei tarvitse niitä jatkossa. Jotain värikalvontulehdusta lääkäri epäili...

Niin, menin sitten ilmoittamaan Peppin HTM-kilpailuun Janakkalaan. Meidän ohjelma on vasta siinä vaiheessa, että mä hyppelen yksinäni ja koitan muistaa ja osata liikkua oikein. Olen Peppin kanssakin tehnyt, mutta vasta ilman musiikkia. Muutama kohta oli Peppille hankalia, mutta onhan tässä vielä aikaa treenata. Melko vähän tosin. :/ No, katsotaan mitä kesä tuo tullessaan. :)