sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Pihakausi korkattu

Viikonloppu tuli vietettyä pihalla haravoiden. Koirat tietysti "auttoivat": Iita tuomalla palloa koko ajan ja Peppi pitämällä järjestystä yllä. ;)


 



perjantai 26. huhtikuuta 2013

SM-8

Sunnuntaina pakkauduttiin viimekertaista astetta isompaan autoon ja matkattiin Janakkalaan koiratanssin SM-kisoihin. Yhteensä siis 5 ihmistä, 5 koiraa, tuttu matkalaukku, kevythäkit ja lisäksi vielä sieni. :D Eikä taaskaan ollut edes ahdasta.


Siihen asti oli kivaa, kunnes näin esiintymisjärjestyksen. Olin jotenkin tuudittautunut ajatukseen, että esiintyisin ensimmäisenä, mikä olisi vähiten noloa. Mutta mitä vielä, me oltiin HTM-listassa viimeisenä. Harjoittelua oli takana tosiaan vain yksi kotikerta kahden kuukauden aikana, joten siihen nähden meni oikeastaan tosi hyvin. Sijoitumme viimeiseksi, joten ihan odotusten mukaisesti meni. :D Tosin ei me jääty kuin yksi piste edellemme sijoittuneista. No, ihan sama mitä pisteitä saimme, joka tapauksessa ollaan valovuosien päässä Suomen (ja samalla maailman) mestareista. Mutta onhan Iitalla nyt kuitenkin titteli HTM:n SM-8. ;)


Jostain syystä Iitalla ei tuo edessä-positio nyt taas suju. Alku meni muutenkin ei-niin keskittyneesti. Yllätys oli, että Iita pystyi nuo muutoskohdat tekemään ja alla-positiokin löytyi heti, kunhan Iita jaksoi kammeta itsensä lattialta ylös. :D Erityisen positiivista oli se, että seuraa-position askeleet oikealle onnistuivat. Ekaa kertaa kisatilanteessa! Lopussa tuli törmäys, kun mä pyörin Iitan mielestä väärin päin.

Kommentteja tuomarit eivät kirjoittaneet, mutta pisteitä antoivat seuraavanlaisesti:

Laura Jalli: Tekninen laatu 41 + 37 = 78, taiteellinen vaikutelma 40 + 38 = 78, yhteensä 156 p.
Henna Meriharju: Tekninen laatu 35 + 34 = 69, taiteellinen vaikutelma 37 + 42 = 79, yhteensä 148 p.
Hannele Parviainen: Tekninen laatu 38 + 37 = 75, taiteellinen vaikutelma 38 + 36 = 74, yhteensä 149 p.
Tuomarikeskiarvo 151 pistettä ja sijoitus siis 8/8.

Oli kyllä upeita esityksiä ja oli hienoa, että saimme olla mukana. Onnea mitalisteille! Ja etenkin Sannalle ja Noppikselle! :)

HTM
1. Leena & Prima
2. Katja & Nevada
3. Tanja & Daisy

FS
1. Sini & Sonic
2. Sanna & Nova
3. Salla & Lime

Kotimatkalla Iita matkusti taas mun sylissä. Mietin Iitan siinä pötköttäessä, että vaikka meistä ei mitään mestareita ikinä tule, Iita on maailman paras koira. Siitä ei ole epäilystäkään.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Ahvi

Meidän uusi käsky. Siis tuo "ahvi". :D

Sunnuntaina on koiratanssin SM-kisat ja me ollaan harjoiteltu luvattoman vähän. Ainoastaan kerran möllikisojen jälkeen. Tämä suuri tapahtuma oli eilen. Iita teki kyllä tosi hyvin. Muutoksetkin onnistuivat ja se on paljon se. Todennäköisesti kisatilanteessa se kuitenkin tekee vanhan tutun kaavan mukaan. Mutta sille ei ole mitään tehtävissä alle puolen vuoden ajanjaksolla. :D Eikä se harjoittelu ikinä mitään ole taannut. Näillä mennään ja pidetään hauskaa. Iitan kanssa on kuitenkin aina kivaa. :) Ja eipä meillä missään tapauksessa maailmanmestareiden joukossa ole mitään saumaa eli viimeisestä sijasta taistellaan. ;)

Olen koittanut opettaa molemmille kosketusalustaa tai paremminkin seisonta-alustaa. Ideana olisi sitten käyttää sitä helpottamaan kaukokäskyjä. Otin alustaksi A4-kokoisen pahvin, josta käskysanaksi tuli luontevasti "pahvi". Huomasin kuitenkin heti, että kun Peppi kuuli äänteen "p", se rupesi peruuttamaan. Joten siksi se p-kirjain piti jättää pois ja käsky on nyt "ahvi". :D Harjoituskertoja on takana 3, ja Peppi on edennyt hurjasti ja olen sillä tosiaan ottanut tuon käskysanan jo käyttöön. Mutta Iita. Iita Iita Iita. :D Se on niin hölmö. Kunhan tassuttelee ja tuurilla osuu välillä oikein. Sami sentään sai ekalla harjoituskerralla muutamia onnistumisia. Toisella harjoituskerralla saattoi 10 toistoa onnistua putkeen, mutta sen jälkeen yhtäkkiä Iita on kuin puulla päähän lyöty: "mitä sä oikein tarkotat, ai maahan, kumarrus, tassu, toinen tassu?" Ja se tarjoo noita kaikkia parin sekunnin sisään. Sitten harjoitellaan taas alusta pitäen pahviin koskemista niinkuin se olisi ihan uusi juttu. On se Iita aika ahvi. :)

Mutta siis. Huomenna on ohjelmassa vaatteiden pesua ja koiran harjausta. Ohjelma tehdään vielä pari kertaa läpi. Kaikesta huolimatta musta tuntuu, että olen hyvin valmistautunut. Johtuu varmaan siitä, että tuo kisa on vasta sunnutaina, ettei tarvii raskaan työviikon jälkeen väsyneenä kömpiä kisoihin heti aamusella.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Polkkajuna nimeltä Iita

Pitkäperjantaina pakkauduttiin autoon ja lähdettiin kohti Lempäälää ja koiratanssin möllikisoja. Peppi joutui jäämään kotiin, koska siinä kohtaa auton kapasiteetti tuli vastaan. Olihan meitä yhdessä farmari-Volvossa jo 4 ihmistä ja 5 koiraa. Eikä unohtaa toki sovi matkalaukkua. ;)
Seuraneitinä oli ylisöpö Sindy-pentu. Tuleva koiratanssilupaus pääsi heti mukaan aistimaan kisatunnelmaa. :)

Osallistuin Iitan kanssa siis HTM:n AVO/VOI-luokkaan. Sijoitus oli taattu palkintosija, koska luokassa oli vain 2 osallistujaa. Ja sen toisen sijan me nappasimmekin. Oli muuten aivan ensimmäinen kerta, kun Iita sai sellaisen herkkupalkinnon, jonka se itse voi syödä. Kivaa.

Mutta niin, se meidän esitys. :D Edellisenä iltana rupesin käymään musiikkeja läpi, että mitäs me mennään tekemään. Päädyin lopulta pidennettyyn polkkaan. Olisin halunnut tehdä siitä vain vähän yli 2 minuutin mittaisen, mutta koska en jostain syystä saanut avattua tiedostoa muokkausohjelmassa, piti sitten ottaa käyttöön koko kappale ja tehdä melkein 3 minuutin esitys. En sitä alle 2 minuutin pätkää halunnut enää tehdä, koska halusin kokeilla jotain uutta. Harjoittelin itsekseni suunnitelmani läpi ennen omaa vuoroamme, mutta koska Iita ei tietenkään uusia kuvioita osannut, ei siitä varsinaisesti ollut mitään hyötyä. Mutta kävi tästä nyt taas pari asiaa selväksi.

Kisoissa sai palkata, joten minäkin pidin ihan namit kädessä koko ajan. Palkkasinkin pari kertaa, mutta Iita ei oikeastaan reagoinut palkkaan mitenkään. Söi kyllä antamani herkkupalat. Iitalla oli vaan jonkinlainen työmoodi päällä ja se meni eteenpäin kuin juna. Ajattelin etukäteen, että saisin helposti Iitan tekemään namilla ohjaten nuo muutoskohdat ja lisätyn musiikin vaikeammat positiot, mutta olin ihan väärässä. Ei Iita kuunnellut yhtään mitä sanoin, eikä edes reagoinut käsiohjauksiini niinkuin harjoituksissa. Vaikka minulla siis oli namit kädessä! Kolme kertaa se meni sitten jopa maahan, kun ei tiennyt mitä nyt tapahtuu. Kai se oli ihan hämillään, kun mä tein yhtäkkiä "väärin". :D No, ei ruvennut sentään kierimään niinkuin viime kisatilanteessa. ;) Mutta selkeästi Iita tietää milloin tehdään koko ohjelma, ja silloin se myös tekee sen, vaikka katto tippuisi päälle. Ihan uskomattoman hieno työmoraalihan Iitalla on. Mutta välillä se menee jääräpäisyyden puolelle. ;) Eikä Iita oikeasti osaa käskystä noita positioita tai mitään FS-liikkeitäkään, se osaa "vain" ohjelmat ulkoa. Ihan kiva kuitenkin nyt tietää, että on aivan sama, onko mulla namit vai ei. Jos Iita tekee, se tekee ilman namejakin.

Tuomarina toimi Mari Väänänen, jolta saimme sanallisen arvion: Ihanan hilpeä musiikki. Koreografia hyvä, positiot näkee selvästi. Positiot itsessään tosi hyviä, mutta se, mikä positio otetaan seuraavaksi, olikin sitten neuvottelun paikka. Ohjaaja liikkuu todella kivasti. Keskittynyttä tekemistä, kiva katsoa. Rennosti vaan, hyvin se menee ja näyttää hyvältä.

Mielestäni Mari antaa aina todella aiheellista palautetta. Tällä kertaa palaute oli myös kilttiä. Olisi tuosta meidän sähellyksestä kaikkea muutakin voinut sanoa. ;) Olin ajatellut, että teen päätöksen SM-kisoihin osallistumisesta tämän suorituksen perusteella. No... Mitäpä tästä nyt sitten pitäisi päätellä. :D Ensin ajattelin, että en todellakaan lähde pelleilemään mihinkään SM-kisoihin, mutta kun tämäkin kisareissu oli kuitenkin tosi kiva, niin kai sitä täytyy lähteä. Eikä Iitasta ikinä tiedä mitä se keksii. Voihan meillä mennä vaihteeksi taas hyvinkin. Ja nyt olen saanut lisättyä musiikkiin sen pätkän, minkä halusinkin, joten saan yhden position lisää alkuperäiseen lyhyeen esitykseen verrattuna. Uskon, että me siitä selvitään. No, melkein vuorokausi on vielä aikaa ilmoittautua, että katsotaan mikä se lopullinen päätös huomenna sitten on. :)



Olen ollut viime aikoina tosi kiireinen ja Peppin agiharjoituksetkin ovat monta kertaa jääneet väliin. :( Viime torstaina kuitenkin oltiin agitreeneissä. Olin aika väsynyt ja kun edellisestä kerrasta oli jo aikaa, niin enhän minä osannut ohjata ollenkaan. Peppi teki ihan hyvin, mutta nyt rupeaa tuntumaan, että taukoilu ei enää tee sillekään hyvää vaan huonoa. Toukokuun puolesta välistä lähtien pääsen agitreeneihinkin jo normaalisti, joten sitten keskitytään agiin taas ihan tosissaan ja mennään kisaamaankin. Huhtikuun lopulla olisi ATT:llä kisat, johon olin ajatellut mennä, mutta en usko että jaksan keskittyä, joten ei kannata lähteä.

Tänään nautiittiin auringonpaisteesta pihalla. Lunta on vielä. Paljon. Ei uskoisi, että on jo huhtikuu...