Poseerauksia

Eilen olisi ollut ATT:n möllikisat, mutta koska olin itse ihan naatti ja kyseessä oli hyppyrata, joka tietää yletöntä osallistujamäärää, en jaksanut lähteä. Sen sijaan yritin ottaa koirista poseerauskuvat. Peppistä saikin monta ihan hyvää kuvaa, mutta Iitasta ei. Seisominen ei ole sille vahva liike eli joku tassu aina liikkui, minkä lisäksi sen ilme muuttuu kärsiväksi aina, kun otan kameran esille. Kymmenistä otoksista parhaimmaksi valitsin seuraavat.

Maanantaitreenit

Hiukan oli myös väsähtänyt maanantaitunnelma sekä minulla että Peppillä tokotreeneissä. Peppi ei oikein innostunut, mutta teki liikkeet silti hyvin. Harjoiteltiin jääviä liikkeitä ja paikallaanoloja. Aika nappiin meni kaikki. Paitsi että naksutin hajosi. Nyt pitäisi päättää, että hommaanko uuden naksuttimen vai otanko käyttöön jonkun sanan (palkkalupauksen), joka siis toimii kuten naksutin. Ei oikein tunnu sopivan mun suuhun, mutta täytyy miettiä asiaa.

Iitan tanssitreeneissä jatkettiin takajalannostoharjoituksia. Ollaan kuulemma edistytty, vaikka ei siltä tunnu. Harjoittelin Iitan kanssa ekaa kertaa myös takapään peruutusta tason päälle. Uutena liikkeenä harjoittelin myös ristiaskelia eli kylki edellä liikkumista. Se sujui paremmin kuin olin uskaltanut odottaa. Aluksi sain tosiaan työntää Iitaa kyljestä, mutta lopulta riitti hienovaraisempi kosketus.

Pään pyörtäminen ja pää pyörällä

Tänään oli Peppin jalostustarkastus. En ole ikinä oikein ymmärtänyt, miksi ihmiset kiikuttavat koiriaan näyttelyyn, mutta nyt taidan hiukan ymmärtää. Niin, täytyy myöntää, että minulla oli tuolla jalostustarkastuksessa hauskaa. Miksi? Sitä en kyllä tiedä. ;) Ja kaiken lisäksi olen NIIN ylpeä Peppistä. Se ei yhtään väistellyt, kun sitä mitattiin, vaikkei se ikinä ole mittatikkua nähnytkään. Samaten hampaat se antoi katsoa tuosta noin vaan. Muutenkin seisoi paikallaan tosi kiltisti ja jätti tassut siihen paikkaan mihin ne asetin. Mitä nyt pari kertaa istahti, kun rupesin kaivamaan namipussia esille... Ravaaminenkin meni tosi hyvin. En tiedä, miltä se ulkopuolisten silmissä näytti (eikä sillä niin väliäkään), mutta minusta ensikertalaisten esiintyminen ei olisi paremmin voinut mennä.

Ensin me katsottiin Rosiesta mallia...

... ja sitten me harjoiteltiin. 

Harmi kyllä meidän "esiintymisestä" ei tullut valokuvaa, kun ajattelin, ettei se ole kuvauskelpoinen, niin en pyytänyt ketään kuvaamaan. Toisaalta tosi huonolaatuisia noistakin kuvista tuli...

Hauskinta tuloksissa oli luonne, jonka mukaan Peppi on ystävällinen sekä itsevarma ja arvokas. Ystävällinen Peppi toki on, mutta eipä ensimmäisenä tulisi mieleen adjektiivi itsevarma tai arvokas, jos Peppiä jollekin kuvailisi. ;) Kirjaan koko tarkastusraportin tuonne Peppin sivulle, kunhan ehdin/jaksan.

Illalla piti olla Iitan toko- ja Peppin agilitytreenit, mutta sain viestin, ettei kouluttaja ehdi paikalle. Halliin olisi kyllä päässyt itsenäisesti harjoittelemaan, mutta koska omalla pihallakin voi harjoitella itsenäisesti, niin mitäpä sitä lähteä ajelemaan. Yllätys yllätys, harjoittelimme koiratanssiliikkeitä.

Iitan kanssa harjoittelin ensin alla-käskyä. Iita osaa jo mennä oikeaan paikkaan, mutta vielä kun se malttaisi edes hetken olla aloillaan siinä. Ympäri- ja round-käskyt sujuivat molemmat pelkällä suullisella käskyllä! Väillä tietysti tuli "huteja", mutta olen todella tyytyväinen edistykseen! Pujottelu on Iitalla varmin ja se tykkää tehdä sitä. Otin pujottelua joka suuntaan ja väliaskelin ja niin, että heilutin käsiäni miten sattuu. Iita meni tosi hyvin! Väli-positiota harjoiteltiin niin, että pyörin paikallani molempiin suuntiin. Hyvin Iita pysyi jalkojen välissä. Otin hiukan myös seuraamista molemmin puolin niin, että puolenvaihdot tapahtuivat pujottelulla. Hyvin meni, kunhan vaan muistin sanoa käskyt selkeästi ja ajoissa. Samaten pari seuraamispätkää niin, että mukana oli pyörähdyksiä. Hyvin meni sekin! Kokeilin vielä uusia positioita. Edessä-käskyn päätin antaa positiolle, jossa koira on ohjaajan edessä poikittain rinta ohjaajan oikean jalan suuntaisesti. Front-käsky on päinvastoin, siis rinta vasemman jalan suuntaisesti. Heel-käskyn (englannin "seuraa") sai vasemman puolen "väärinpäin seuraaminen" eli positio, jossa koira on ohjaajan vasemmalla puolella, mutta katsoo eri suuntaan kuin ohjaaja. Fuss-käskyksi (saksan "seuraa") päätin nimetä vastaavan position oikealla puolella. Harjoittelimme vielä sitä, että Iita kiertää minua ja minä pyörin vastakkaiseen suuntaan. Huh, meni kyllä itselläkin pää pyörälle. Lopuksi vielä kivat vauhdikkaat pujottelut. Kyllä siinä hien sai pintaan.

Peppin kanssa aloitin ympäri- ja round-käskyillä. Hyvin Peppi kuuntelee ja suurimmaksi osaksi teki oikein. Pelkällä suullisella käskyllä! Pujottelun Peppi tekee tosi innokkaasti ja nopeasti, jos seison paikallani. Tuntuu, että siinä se on tajunnut pujottelun idean. Jos liikun, se ei ole niin varma, mitä sen pitäisi tehdä. Käsiapuja yritän pikku hiljaa häivyttää. Harjoittelimme myös väli-käskyä sekä seuraamista molemmin puolin ja puolen vaihtoa pujottelulla. Sitten päätin kokeilla hyppäämistä jalan yli. Peppi kiersi "esteen" ainoastaan kerran, vaikka jalkani oli mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Namin perässähän se tietysti hyppäsi, mutta luulen, että tuo voisi olla Peppille sopiva ja mielekäs liike. Otin hiukan myös maassa kierimistä, joka on Peppille ollut vaikea (tai vastenmielinen) liike. Ei sekään huonosti mennyt. Lopuksi vielä muutama pyörähdys ja sitten molemmilla koirilla oli todennäköisesti pää yhtä pyörällä kuin omistajallakin.

Muista: Selkeät käskyt ajoissa. Käsiapujen häivyttäminen. Lisää häiriötä (omaa käsien ja vartalon liikuttamista), kun käsiapuja ei enää tarvita.

Ajatuksia: Molemmille voisi ruveta suunnittelemaan ohjelmaa, jotta voisi keskittyä harjoittelemaan niitä liikkeitä, joita ohjelmiin tarvitaan.

Tanssivartti

... molemmille koirille eli minulle siis yhteensä puolituntinen.

Harjoittelin Iitan kanssa enimmäkseen alla-käskyä (positio jalkojeni välissä, vastakkainen rintamasuunta). Saatoin jo jättää käsiavun pois ja se osasi mennä jalkojeni väliin oikeaan kohtaan. Kokeilin, muistaako se vielä ympäri-käskyn (pyörähdys myötäpäivään) ja muistihan se. Ei tarvinnut käsiapuja. Otin vuorotellen pyörähdyksiä molempiin suuntiin ja round-käsky (pyörähdys vastapäivään) rupesi myös jo sujumaan ilman käsiapua.

Peppin kanssa koitin kepillä jäätä. Aloitin harjoittelun seisomalla perusasennossa ja sanoin "ympäri". Peppi oli vähän hassu, rupesi tassuttelemaan paikallaan ja oli jo lähdössä pyörähtämään, mutta rohkeus ei kuitenkaan riittänyt. Muistuttelin käskyä sen mieleen ja sitten jo sujui. Round-käskyyn tarvitsee käsiavun. Opetin myös väli-käskyä (positio jalkojeni välissä, sama rintamasuunta). Iitalle tämä käsky oli jostain syystä helppo, mutta Peppi tarjosi usein sivulletuloa. Peppin kanssa on kuitenkin helpompaa, koska kun sen saa positioon (oli se mikä hyvänsä), se pysyy siinä, kunnes vapautan sen tai annan uuden käskyn. Iita kun pysyy yhdessä asennossa sekunnin tuhannesosan, niin en aina edes ehdi naksauttaa oikeassa kohtaa. Pujottelua palauttelin Peppin mieleen myös, ja hyvin se sujui, tekee jo pidempiäkin pätkiä. Koitin myös, onnistuuko pyörähdys seuraamisen yhteydessä. Kyllä se käsiavulla onnistui. Siinä sitten tajusin, etten mielestäni ole Peppille ikinä opettanut viereen-käskyä (seuraaminen oikealla puolella), mutta ainakin se sen osaa. Kai minä sen joskus sille sitten olen opettanut? Paikalla seisoessani, kun annoin käskyn, se tuli oikeaan paikkaan ilman ohjausta. Outoa. Mutta hyvä tietysti niin.

Näytelmää ja tanssia

Ilmoitin Peppin jalostustarkastukseen, joka on tulevana sunnuntaina. Vasta kun aikataulut tulivat maanantaina postissa, tajusin, että jalostustarkastuksessa varmaankin täytyy esitellä koiraa niinkuin näyttelyssä. Eihän me sellaista osata. :o Tänään sitten harjoittelin Peppin kanssa ravaamista suuressa ympyrässä. ;) Ihan hyvin se sujui, vaikka ei ehkä jalostustarkastusta ajatellen. Peppi nimittäin kuuliaisena koirana piti tiiviin katsekontaktin. Hyvä niin, sitähän kaikkina muina päivinä paitsi yhtenä haluankin. :) Seisomista harjoittelimme myös. Kyllähän Peppi käskystä seisoo (välillä kyllä istahtaa), mutta ei todellakaan missään edustavassa asennossa. Olen kuitenkin tyytyväinen, jos se malttaa pysyä seisoma-asennossa eikä liiku tai istu, kun sitä mitataan ja tutkitaan. Vielä täytyy ommella ohut hihna (löysin varastostani kapeaa nauhaa). Kai se siitä sitten.

Pian siirryimme mielekkäämpiin harjoituksiin eli koiratanssiin. :) Peppi tekee kaikki liikkeet tosi innokkaasti. Harjoittelimme pyörähdyksiä molempiin suuntiin ja Peppi osaa myötäpäivään pyörähdyksen jo ilman käsimerkkiä. Peppillä oli into päällä, joten kokeilin myös kierimistä ja ryömimistä. Innokkaana se nekin tekin namin perässä. Lopuksi otin vielä hiukan pujottelua, jonka Peppi teki taas tosi vauhdikkasti.

Kun leikkasin juustoa namipaloiksi, yksi viipale putosi maahan ja siitä äkkiä parempiin suihin. Tai siis siihen yhteen parempaan, nimittäin Iitan. Siksi en viitsinyt Iitan kanssa paljoa harjoitella, jottei siitä tule ihan pullukkaa. Mielessäni on aina eläinlääkärin odotushuoneen seinällä oleva tiedote, jonka mukaan viipale juustoa vastaa kymmenkiloiselle koiralle samaa kuin hampurilainen ihmiselle. Iita oli siis jo hampurilaisensa saanut. ;) Lähinnä harjoittelin "alla"-positiota, joka siis on jalkojeni välissä rintamasuunta eri suuntaan kuin minulla. Ihan kuin Iita vähän jo alkaisi tajuta sitä. Harjoiteltiin myös pyörähdyksiä. En tiedä olenko opettanut Iitalle ne jotenkin ihan tyhmästi, mutta Peppi on niissä nyt samassa vaiheessa kuin Iita, vaikka Peppi on harjoitellut vasta reilun viikona ja Iita puoli vuotta...

Lihashuoltoa ahkerille koirille

Hävettää tunnustaa, mutta Iitaa on hierottu viimeksi muistaakseni maaliskuussa. Peppin hieronnastakin on jo melkein vuosi. Tänään koirat saivat mieluisan vieraan, koirahieroja Jenna Kantolan.

Ensin oli Iitan vuoro. Aiemmin ongelmakohtia olivat lanneselkä ja rintalihakset, mutta nyt ne olivat ihan ok. Sen sijaan reisilihakset olivat ihan jumissa. Viimeksi kynsiä leikatessa Iita aristi oikeaa takajalkaansa ja veti sen välillä kädestäni pois. Muutenkin Iita on viime aikoina kipuillut. Ehkä syy siihen löytyi. Reisilihakset saatiin kuitenkin hierottua auki eli ei onneksi ei sen pahempaan jamaan ollut ehtinyt mennä. Oli kiva myös kuulla, että ei ollut mitään toispuoleisuuksia. Eli ilmeisesti olen suht tasapuolisesti koiratanssiliikkeitä tehnyt molemmin puolin.

Peppi malttamattomana odotti omaa vuoroaan. :) Selvästi nautti, kun pääsi käsiteltäväksi, onhan se monta kertaa joutunut katsomaan vain vierestä, kun Iitaa hierotaan. Peppillä oli hieman kireyttä lanneselässä. Kuulemma ihan normaalia agilityä harrastaville koirille ja sen sai helposti hierottua auki. Muita ongelmakohtia ei ollut. 

Hieronnan jälkeen vein koirat rauhalliselle kävelylle korttelin ympäri. Ihan selvästi Iitan takajalkojen askel oli pidempi ja lennokkaampi! Aiemmin on ollut jotenkin tökö. Mahtavaa, jos hieronta auttoi! :) Kiva nähdä vaikuttaako käyttäytymiseenkin.

Muista ilmojen viiletessä: Anna Iitalle glukosamiinipitoisempaa nivelravinnetta, esim. Aptuksen Glyco-Flex (saa eläinlääkäriltä halvemmalla kuin apteekista). Pidä Peppillä agilitytreenien jälkeen lämpötyynyä lanneselän päällä.

Innokas Iita

Iitallakin oli tänään tuplatreenit, mutta väsymyksestä ei ole merkkiäkään. Ensin oli 45 min tokoa ja sitten 45 min koiratanssia.


Tokotreenit alkoivat vietin nostamisella (tai Iitan tapauksessa vietin suuntaamisella oikeisiin asioihin). Olin ottanut vetoleluksi solmuun laitetun pikkupyyhkeen, mutta sekin kohtasi voittajansa. Toisten vinkulelut ovat Iitan mielestä vastustamattomia. Oma vinkulelu ei pääse lähellekään kiinnostavuudessa. No, muuten Iitan kontaktinpito on vähintäänkin kiitettävää, joten annetaan anteeksi pari herpaantumista. ;) Siirryin pian namipalkkaan ja harjoiteltiin sivulletuloa. Siinä riittää vielä hiomista, mutta aika hyvin menee jo kuitenkin. Tasapuolisuuden vuoksi ja koiratanssia silmälläpitäen otin välillä myös oikalle puolelle tuloja. Nyt meni huomattavasti paremmin kuin edellispäivänä kotipihalla. Sain Johannalta neuvoksi harjoitella pelkkää positiota ja ottaa liikkeen vasta sitten mukaan, kun Iita varmasti on sisäistänyt position. Johanna myös kysyi, olinko ajatellut harjoitella muitakin HTM-positioita. Juurihan niitä tosiaan olin ajatellut. Samaa positiokäskyä voi kuulemma  käyttää sekä itse positioon että liikkeessä eteenpäin, mutta peruutuksissa ja sivuaskelissa on hyvä ottaa lisäksi toinen käsky vihjaamaan suunnasta. Näin olin itsekin ajatellut. :) No, kunhan ensin saan opetettua ne positiot. Melkein koko tokotunti meni tosiaan sivulletulon hiomiseen. Muutamia kertoja Iita tarjosi "sivu"-käskystä pyörähdystä. Saisikohan siitä tokokokeessa extrapisteitä? ;)


Koiratanssitunnilla lämmittelin pujotteluilla ja jalkojen välissä kävelyllä, joka sujuu hyvin eteenpäin, mutta harjoittelin myös paikallaan pyörimistä. Hyvin Iita positionsa pitää. Yhteisharjoituksena oli takajalan nosto. Iitalle liike on vaikea, kun se ei ole oikein tietoinen takapäästään. Saa nähdä, jätämmekö sen suosiolla "ohjelmistosta pois". Jatkoin Iitan kanssa vartin tahkoamisen jälkeen muilla harjoituksilla. Iitalle on myötäpäivään pyörähdys nyt selvästi lempiliike, mutta tehtiin pyörähdystä myös vastapäivään. Jotenkin Iita tuntui senkin tajuavan nyt paremmin, kun tuo myötäpäivään pyörähdys on sille auennut. Ihan pienen käsimerkin vastapäivään pyörähdys vielä vaatii. Harjoittelimme myös ohjaajan kiertoa niin että seisomisen sijaan istuin lattialla. Iitalta kesti vähän aikaa tajuta, että sehän on se ihan sama temppu kuin silloinkin kun minä seison. Lopuksi piti improvisoida mukavia liikkeitä musiikin tahtiin. Tehtiin vauhdikkaita pujotteluja suunnanvaihdoilla niin että otin pari hypähdystä aina väliin. Iita pysyi hyvin mukana. Yhdistin myös pujotteluja ja pyörähdyksiä ja päästiin sillä vähän tanssin tunnelmaan. Siihen oli kiva lopettaa.


Ajatuksia: Harjoittele molempia puolia tasaisesti. HTM-positiot työn alle. Muista, ettet pidä nameja kädessä, jos se ei ole enää tarpeellista.

Tuplatreenien uuvuttama

Peppillä oli tänään kahdet ohjatut treenit peräkkäin. Ensin 45 min tokoa ja sitten samanmoinen agilityä. Nyt se makaa ihan reporankana. Raukka.

Tokossa ensin nostatettiin viettiä leikittämällä namilla. Sain ottaa heti käskyt mukaan, koska Peppi oli muutenkin jo niin innokas. Otin liikkeestä (eli leikityksestä) maahanmenoa ja ne menivät tosi vauhdilla. Pienen tauon jälkeen jatkoin vapaasta seuraamisesta maahanmenoa. Ihan ok, mutta vauhti oli hieman eri luokkaa kuin äsken. Etenkin toistojen myötä Peppi tuntui vähän kyllästyvän ja suoritukset hidastuivat jo selvästi. Sitten tein liikkeestä seisomista. Sitä, kuten seisomista yleensäkin, ei olla juuri harjoiteltu, joten tein ensin niin, että peruutin Peppin edellä. Johanna kehotti kiinnittämään huomiota äänenpainoon. Kun keskityin sanomaan "seiso"-käskyn aina samalla tavalla, Peppikin ymmärsi tietysti paremmin. Siirryimme peilin eteen ja jatkoimme vapaasta seuraamisesta seisomaan jäämistä. Ideana oli se, että näin peilin kautta milloin Peppi pysähtyy, jotta en tahtomattani anna eleapuja kuikuillessani taaksepäin, että jäikö se koira sinne. Heti kun Peppi pysähtyi, naks ja palkan heitto oikealla kädellä taaksepäin. Oikealla siksi, ettei koira näe käden liikettä. Edelleen minun piti keskittyä, että sanoin käskyn aina samalla äänenpainolla. Useimmiten Peppi otti pari askelta ennenkuin pysähtyi, mutta se, kuten myös käskyn toistaminen eivät kuulemma tässä vaiheessa vielä haittaa. Yksi käsky useimmiten kyllä riitti. Saatiin muutama ihan nappisuoritus.

Agilityssä oli kaksi rataa. Perjantain möllikisoissa otin lähdön kutsuna kahden esteen takaa, mutta Peppihän kiersi ensimmäisen esteen. Halusin kokeilla ensimmäisellä radalla samaa, kun se oli mahdollista. Ei onnistunut. Yhden esteen takaakaan ei onnistunut. Lopulta piti ottaa lentävällä lähdöllä kaksi ensimmäistä estettä ja vasta sen jälkeen kutsu yhden esteen takaa onnistui. Eipä ole tuollaistakaan ongelmaa ennen ollut. Ehkä Peppi meni jotenkin jumiin, kun oli kerran jo kiertänyt sen ekan esteen eikä sitten osannut tehdä muulla tavalla. Ei olla noita kahden esteen takaa kutsuja juuri tehty, mutta olisin ajatellut, että Peppi ne osaa. No eipä näkynyt ainakaan enää osaavan. Täytyy siis harjoitella! En tiedä väsähtikö Peppi tuosta tokosta, mutta ei muutenkaan mennyt kovin hyvin. Renkaan kiersi kaksi kertaa ennenkuin tajusi hypätä sen. Ihan kuin ei olisi sellaista ikinä ennen nähnytkään. ;) Kaikki radan ongelmakohdiksi tarkoitetut kyllä menivät oikein hyvin kuten myös keinu.

Ratojen välissä treenasimme keppejä. Apuohjaimia ei ollut paikoillaan enkä jaksanut niitä laittaa. Ei Peppi niitä kyllä tarvinnnutkaan, hyvin se meni kepit alusta loppuun. Aika hyvin Peppi hakee lähtökohdan, mutta sitä täytyy vielä harjoitella paljon eri kulmista. Nyt kuitenkin harjoittelin enemmänkin sitä, että itse menen sivusuunnassa kauemmas. Molemmilla puolilla olin parin metrin päässä kepeistä ja puhtaasti Peppi meni. Vauhtia (ja varmuutta) kyllä tulee silminnähden lisää, kun toistan koko ajan "kepit"-käskyä.

Toinen rata oli hyppyrata, jossa oli myös pöytä. En oikein muistanut rataa, joten hieman tuli ylimääräisiä kevätjuhlaliikkeitä. Peppi rupesi muutenkin jo keräämään kierroksia ja haukkumaan. Varmaan väsymystä ja turhautumista huonoon ja hitaaseen ohjaukseeni. Hyvin tai ainakin vauhdilla se silti meni. Toki sujuvamminkin tietysti olisi voinut mennä.

Ajatuksia: Ensi viikolla Iita tokotunnille ja Peppi agilityyn, Peppille kahdet treenit peräkkäin liian rankkoja. Kiinnitä huomiota käskyjen äänenpainoon. Harjoittele pihalla kahden esteen takaa kutsua.

Tanssia nurmikolla

Treenasin molempien koirien kanssa hieman koiratanssiliikkeitä kotipihalla.

Iitalle olen keksinyt seuraavaan koreografiaan kivan musiikin, mutta se sopisi paremmin HTM- kuin freestyle-ohjelmaan. Iita ei "osaa" kuin kolme positiota, mutta kahdenkin pitäisi alokasluokassa riittää, vaikkei se käytännössä ihan niin olekaan. Iita kuitenkin seuraa tosi hyvin, joten ajattelin, että opettaisin vielä kaksi positiota lisää ja helpoimmissa positioissa (tai paremminkin ainoissa, jotka se oikeasti osaa) harjoittelisin myös eri suuntia eli peruutusta ja sivuttain kävelyä. Suunnitelmat ovat kivoja, mutta voi kun osaisin ne myös toteuttaa.

Iita osaa siis seurata vasemmalla puolella ja jalkojen välissä. Oikealla puolella seuraamista ollaan harjoiteltu jo puoli vuotta enemmän tai vähemmän, mutta vieläkään se ei onnistu. Tai seuraaminen itsessään jo onnistuu, mutta "viereen"-käskyllä Iita ei osaa tulla oikeaan paikkaan vaan tarjoaa aina vasenta puolta. Aiemmin vaihtoi puolen vasemmalle kesken oikealla puolella seuraamisen, mutta nyt sentään jo pysyy oikealla puolella, jos olen sen siihen jollain konstilla saanut. Aloitin siis "viereen"-käskyn harjoittelemisella. En tiedä mikä siinä on. Koira, joka tekee namin perässä vaikka kuperkeikan, ei tule namin perässä oikealle puolelle. Ei, aina vaan vasemmalle. Heti kun sain kammettua sen oikealle, naks ja nami suuhun. Toisto monen monta kertaa ja silti melkein aina sama juttu. En tiedä mikä siinä on.

Pujottelun Iita osaa ja siitä se myös tykkää, joten otin sitä välillä ja hyvin se menee ilman käsimerkkejä. Aluksi täytyy tosin näyttää, mistä suunnasta "mennään sisään". Samaten Iita on tämän viikon aikana oppinut pyörähtämisen myötäpäivään ilman käsimerkkiä. Eihän sitäkään ole hiottu kuin puoli vuotta... Harjoiteltiin vähän pyörähdystä ja sen jälkeen, annoin minkä käskyn tahansa, Iita pyörähti. Sama juttu silloin kun se oppi jalkojen välissä kävelyn. Sanoin minä minkä muun käskyn hyvänsä (vaikkapa "istu", jonka se varmasti osaa), Iita aina oli tunkemassa jalkojen väliin. Opinpa silloin seisomaan jalat yhdessä. ;)

Mietin vaan mitä tässä on taustalla. Eikö Iita kuuntele, onko se niin innoissaan tekemisestä ja vaan koohottaa?  Vai eikö se välitä, luuleeko se tietävänsä paremmin kuin minä itse mitä sen haluan tekevän? Namin perässä se kyllä seisoo vaikka päällään, mutta voisiko olla, ettei nami sittenkään motivoi sitä tarpeeksi? VAI ovatko käskyni niin epäselviä tai jopa niin, ettei se ole koskaan ole oikeasti edes oppinut niitä? Vaikea kyllä uskoa esim. istumisesta tai maahanmenosta.

HTM-ohjelmaa silmällä pitäen kokeilin miten onnistuu opettaa jalkojen välissä seisominen niin että rintamasuuntamme ovat vastakkaiset. Luulen, että se voisi onnistuakin. Positio on koiralle selkeämpi kuin esim. vierellä olo. Koitin vielä seuraamista sivuaskelin. Se vaatii paljon työtä, sillä Iita ei ole kovin tietoinen takapäästään. Josta tuli mieleeni, että peruutustakin pitää taas harjoitella.

Ajatuksia: Keskity treeneissä vain pariin asiaan, jotka todella vaativat harjoitusta, helpompia temppuja voi lisäksi ottaa väliin piristykseksi.

Peppille en ollut kuin kerran tai kaksi aiemmin opettanut helpoimpia tanssitemppuja eli pyörähdyksiä ja pujottelua. Jatkoimme siis siitä. Peppi selvästi muisti pujottelun jujun, mutta tarvitsee vielä vahvan namikäsiavun. Pyörähdyksistäkin Peppi selvästi tykkää, se odottaa innolla käskyä ja tekee pyörähdyksen todella nopeasti. Ja mikä yllätti minut todella, pystyin jättämään käsimerkin pois! Ei se vielä käskyä osaa, mutta kun muutama toisto oli tehty, se tiesi mitä siltä halutaan. Peppi selvästi keskittyy ja kuuntelee mitä sille sanotaan, toisin kuin eräs suuriluonteinen shelttineiti... Peppi tuntuu myös ymmärtävän jo vasemmalla ja oikealla seuraamisen eron. Tarvitsee oikealle puolelle vain käsiavun, siis ilman namia. Mahtavaa! Seuraavaksi opetin sille jalkojen välissä kävelyä. Voi miten helposti se kävi. Peppi kun ei turhia hötkyile, mutta on silti todella innokas. Lopuksi teimme vielä Peppin lempiliikkeen eli sen, että se hyppää minua vasten. Siihen oli hyvä lopettaa harjoittelu. Peppistä tulee vielä hyvä tanssipari.

Ajatuksia: Älä innostu ja odota koiralta liikaa vaan etene hitaasti. Harjoittele nyt näitä liikkeitä niin, että ne ovat kunnolla hallussa, ja ota vasta sitten uusia työn alle.

Puuhapäiväkirja

Nyt on meidänkin koirilla oma puuhapäiväkirja. :) Treenipäiväkirjan tarpeesta tämä syntyi, mutta kaikenlaisia koirajuttuja tänne on tarkoitus kirjoittaa.

Kauan ollaan jo harrasteltu kaikenlaista, mutta tuntuu, ettei vähään aikaan olla mihinkään edistytty. Toivottavasti treenikuulumisten kirjaaminen saa minut huomaamaan, että vaikka takapakkejakin tulee, edistystä silti on tapahtunut. Tai jos ei ole tapahtunut, niin huomaanpa toivottavasti sitten senkin. :)