sunnuntai 30. marraskuuta 2014

PM-kisat Norjassa

Torstaina 13.11. lähdin Iitan kanssa Norjaan koiratanssin PM-kisoihin. Joukkueellamme oli bussi mukana Suomesta asti ja me pääsimme kyytiin Paimiosta. Bussissa olivat jo Katja ja Nevada, Susanna ja Brego sekä Nadja ja Flow plus turistimaskottina toiminut Hippi. Turusta poimittiin vielä kyytiin Sanna ja Nova, Merja ja Simo sekä Salla, Lime ja Greippi. Sitten huristimme satamaan, josta joukkomme täydentyi vielä joukkueenjohtaja Tiinalla. Satamassa vielä pikaiset ulkoilutukset ja sitten ajoimme laivaan. Hytti- ja huonekavereinamme olivat matkan ajan Sanna ja Nova. Iita muuten matkusti elämässään ensimmäistä kertaa bussilla ja laivalla, mutta suhtautui kaikkeen kovin coolisti tai sopivan innokkaasti. :)
Iita hytissä

Bussissa
Perjantaina 14.11. huristelimme Ruotsin läpi. Minulla tulee bussissa kovin herkästi paha olo, joten istuskelin etuosassa ja katsoin maisemia tai nukuin. Pari pysähdystä oli matkan varrella.

 
Pysähdys jossain Ruotsissa

Kun pääsimme lähelle Norjan rajaa, maisemakin muuttui vähän vuoristoisemmaksi. Ihan kivoja teitä moottoripyöräilyä ajatellen ja olemmekin monta kertaa suunnitelleen kesälomamatkaa tuonne suunnalle, mutta bussissa istuessani olin tyytyväinen, ettei mutkateitä ollut kovinkaan pitkää matkaa. Norjassa ajoimme ensin hotellille, jossa huoneemme eivät olleet vielä valmiina. Odottelimme niitä tunnin verran, sitten oli reilu tunti aikaa, kunnes lähdimme vartin päässä sijaitsevaan messukeskukseen, jossa oli vielä kehätreenit ja briefing. Tai siis piti olla. Lauantain kisapaikalla eli meidän treenialueella oli vielä näyttelyt täydessä käynnissä.
Kuva: Merja Valkonen
Pian kehä kuitenkin tyhjeni, mutta se oli aivan kaameassa kunnossa. Täynnä roskaa, nameja, pissaa... Yök. Menin Iitan kanssa kävelemään kehään ja Iitakin vaan poukkoili kauhistuneena ja nosteli tassujaan. Toisten pissat on Iitalle kyllä ylivoimainen ällötys ja mietin, että tuleekohan tästä yhtään mitään ja miten saisin ohjelmassani vältettyä ne pahimmat pissakohdat. Olimme kaikki aika järkyttyneitä olosuhteista. Vaikka olosuhteet olivat kaikille samat, ei niiden silti arvokisoissa pitäisi olla tuollaiset. Koska olimme aikataulusta pahasti myöhässä, briefingissä kysyttiin haluaako joku maa jättää treeninsä lauantaiaamuun. Me halusimme. Ajattelimme, että se on sekä koirien levon ja ohjaajien hermojen kannalta parempi ratkaisu. Ajoimme siis Mäkkärin kautta hotellille, sitten vielä iltalenkit ja nukkumaan.

Lauantaina 15.11. oli yksilökilpailun karsinta ja samalla joukkuekilpailu. Ensin meillä oli siis puolen tunnin kehätreeni, jonka jaoimme koirakoiden kesken. Menin Sannan kanssa samaan aikaan, joten meillä oli huimat 6 minuuttia aikaa treenata. :D Nyt Iita pystyi jo keskittymään, vaikkakin muutama ällökohta siellä vielä oli, joita piti karttaa. HTM oli ensin ja meidän vuoromme oli suomalaiskoirakoista toisena, joten aika nopeasti pääsimme esittämään kilpailuesityksemme. Perjantain jälkeisten fiilisten jälkeen olin oikein tyytyväinen suoritukseemme vaikkakaan ei se ihan putkeen mennyt. Alku olisi voinut mennä sujuvammin ja sitten yksi positionvaihdos jäi kokonaan tekemättä. Iita myös haukkui pari kertaa maassaolokohdissa. Yritti raukka varmaan sanoa, että en halua kieriä täällä pissassa. :( Muuten ohjelma meni ihan niin kuin meillä yleensäkin menee. :) Oli kyllä aika veikeää, kun tuomarit olivat seinän edessä ja yleisö vastapäisellä sivustalla. Omituinen ratkaisu kisajärjestäjiltä.
Kuva: Ole Petter Opoien (Norjan messujen nettisivuilta)
HTM-kilpailun jälkeen saimme vielä jännätä FS-kilpailun ajan. Toki jännäsin itse FS-kilpailuakin (on muuten paljon jännittävämpää katsoa toisten suorituksia kuin tehdä omaansa) mutta saimme jännätä myös Suomen HTM-joukkueen sijoitusta, sillä yksi Tanskan HTM-koirakoista esiintyi juoksun takia vasta FS-kilpailun jälkeen. Ruotsi oli varmistanut jo PM-mestaruutensa, mutta hopea menisi joko Tanskalle tai Suomelle. Ja niin siinä vain kävi, että Suomi sai HTM-hopeaa! Jee!


 
Kuva Norjan Kennelliiton Facebook-sivulta

Suomelle myös freestylen joukkuekultaa! Wau! Seuraavan päivän HTM-finaaliin pääsivät Katja ja Nevada sekä Susanna ja Brego. FS-finaalipaikan puolestaan lunastivat Sanna ja Nova, Nadja ja Flow sekä Salla ja Lime. Kerrassaan upeita suorituksia nähtiin suomalaisilta!

Väsynyttä porukkaa :)
Lauantai-illalla oli hotellissa joukkueille vielä illallinen, joka sekin jostain syystä viivästyi tunnilla. Ruoka oli kuitenkin hyvää ja pääsimme sitten lopulta nukkumaankin. Itselläni ei tietysti ollut mitään hätää, kun meidän kisasuoritukset oli jo tehty. Olisi kyllä ollut kiva esiintyä vielä toisenkin kerran. Tuntui hassulta matkustaa monta päivää kolmeminuuttisen takia. :D

Sunnuntaina 16.11. oli finaalipäivä, mutta minulle ennenkaikkea Iitan 10-vuotissyntymäpäivä. Iita, tuo maailman rakkain otus, joka on opettanut minulle niin paljon ja kasvattanut ihmislaumaansa olemaan parempia ihmisiä. Nyt kilpailun puitteetkin oli Iitan synttäreiden tasoa (tai siis finaalin ;) ). 

Iitan synttäriaamiainen hotellin aamiaisbuffetista. ;)



Finaalia oli mukava seurata ja se meni todella nopeasti. Lopulta saimme juhlia Katjan ja Nevadan pohjoismaiden mestaruutta HTM:ssä. Voitto meni ehdottomasti oikealle koirakolle! Freestylen puolella Sanna ja Nova saivat hopeaa ja Nadja ja Flow pronssia. Mahtavaa! Sitten alkoikin kotimatka. Ajelimme rauhakseltaan kohti Tukholmaa, jossa olimme hotellissa yötä.


Maanantaina 17.11. oli aikainen herätys aamulla. (Emme saaneet edes aamupalaa ja sekös minua harmitti!) Ajoimme laivaan ja hytteihin nukkumaan. :D Päivällä menimme yhdessä buffettiin lounaalle ja loppupäivä vierähti ostoksilla ja tanssiravintolassa, jossa Flow varasti show'n pääesiintyjältä. ;)


Illalla kotiin! Olipa mukava reissu ja kivat reissukaverit. Parhaimpana tietysti Iita. Hieno kokemus kaikenkaikkiaan, kerran elämässä, sekä minulle että Iitalle.

torstai 13. marraskuuta 2014

Norja, täältä tullaan!

Iita pääsee (lue: joutuu) ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen. Lähtö on tänään ja suuntana Norja ja siellä koiratanssin PM-kisat.

Matkalla ollessamme Iita täyttää 10 vuotta. Ajatella, meidän pieni ADHD-pentu. :) Iitalla ei kyllä ole hullummat synttärilahjat. ;) 5-vuotissynttärinään Iita sai oman talon (muutimme juuri silloin) ja nyt 10-vuotislahjaksi se saa ulkomaanmatkan. Tai ehkä se lahja on ennemminkin kunnia edustaa Suomea.



lauantai 8. marraskuuta 2014

Halloween-humpat

Viikko sitten pakattiin 4 koiraa, 3 kevythäkkiä ja 2 ihmistä autoon ja lähdettiin kohti Janakkalan koiratanssikisoja. Saihan sen auton noinkin täyttymään. :D Kiitos Annalle matkaseurasta. :) Janakkalassa oli koristeet jälleen kohdillaan, tällä kertaa tietysti Halloween-sellaiset. 
Ensin oli freestyle, jossa oli 17 koirakkoa, joten aika kauan sain odottaa omaa vuoroani, varsinkin kun olin HTM:ssä toiseksi viimeisenä. Enpä muista, olenko koskaan joutunut noin kauan odottelemaan, tuntui ihan hassulta. Oli pakko syödäkin ennen omaa suoritusta. Kehääntutustuminen meni vanhan kaavan mukaan, juoksenneltiin ja leikittiin kehässä. Ensin tosin tein itsekseni ilman Iitaa ohjelman parikin kertaa läpi. Ennen omaa vuoroa yritin muistutella Iitaa positioista, mutta hyvin epätarkkaa oli eikä Iita kauheasti edes kiinnostanut. Ihan sama joka kerta. Kehään mennessä Iita kuitenkin tsemppaa ja tekee niin hyvin kuin osaa. On se jännä juttu. En tiedä, onko mulla siellä sitten vaativampi ote tai jotain. Pari pyörähdystä jäi tekemättä ja väli-positiossa Iita ei suostunut peruuttamaan, vaan tuli pois, eli se täytyy vaihtaa. Ehkä ne 257 435 varpaiden tallausta on vihdoin tehnyt tehtävänsä ja hiljattain tapahtunut 257 436. tallominen oli Iitalle se viimeinen pisara. No, ei kiusata Iita sillä, meidän ohjelmassa ei siis peruuttamista nähdä. Ihan kelpo suoritus oli, vaikka muutamista asioista Iitan kanssa joudunkin vielä neuvottelemaan. 
Kuva: Nadja Böckerman
Pisteitä saimme seuraavanlaisesti:

Hannele Parviainen: Tekninen laatu 41 + 38 = 79, taiteellinen vaikutelma 42 + 41 = 83, yhteensä 162 p.
Laura Jalli: Ihastuttava veteraani! Mukavasti etenevä ohjelma, hieman avoinaisuutta positioissa välillä. Tekninen laatu 42 + 39 = 79, taiteellinen vaikutelma 42 + 42 = 84, yhteensä 163 p.
Marita Packalén: Tekninen laatu 43 + 42 = 85, taiteellinen vaikutelma 42 + 42 = 84, yhteensä 169 p.

Kokonaispisteet 81 + 83,67 = 164,67. Sijoitus kovassa seurassa 4/4, mutta serti! Aika uskomatonta... Ei siis tarvinnut tyhjin käsin lähteä kotiin. :)