Ihana Iita

Iitalla oli maanantaina toko- ja koiratanssitreenit. Aina kun minulla on mennyt/menossa hermot Iitan koohoiluun, on se seuraavalla kerralla tosi täpäkkä, niin maanantainakin.

Tokossa harjoiteltiin seuraamista. Tein pätkiä peilin edessä, jotta minun ei tarvinnut kuikuilla Iitaa päin, vaan sain pidettyä katseen suoraan edessä. Iita seurasi tosi hyvin, ei mitään korjattavaa. Harjoittelimme myös pareittain niin, että kävelimme tosiamme vastaan koira koiran puolella. Iitahan ei tuollaisesta häiriinny, varsinkin kun se tietää, että minulla on namit matkassa. ;) Sitten otettiin paikalla istumista ja luoksetuloa. Iita ei hirveän kiirettä luoksetulossa pidä, mutta lähtee kuitenkin heti liikkeelle ja ravaa ihan kivaa vauhtia ja tulee oikealle paikalle paremmin kuin pienen etäisyyden sivulletuloissa. Lopuksi harjoittelin hieman rallytokon liikkeitä, kuten sivulta eteentuloa. Ihan ok nekin meni, vaikkei niitä aiemmin olla harjoiteltu. Huomionarvoista oli se, että koko tunnin pidin namit taskussa suoritusten ajan, enkä siis houkutellut Iitaa namin kanssa mihinkään, vaan palkkasin vasta, kun liike oli suoritettu. Jostain syystä minulla on yleensä aina nami kädessä, mutta pitäisi vaan muistaa kaivaa se nami taskusta vasta liikkeen jälkeen, jotta pääsisi joskus kokeisiinkin. Tosi hyvinhän se Iita tosiaan ilman namikättäkin teki eli siihen ei ole yhtään mitään tarvetta!

Koiratanssituntikin meni tosi kivasti. Sain kokeilla sunnuntaina keksimääni musiikkia ja se toimi! Nyt vain editoimaan se musiikki ja suunnittelemaan ohjelmaa. Treeneissä harjoittelin etenkin kaukaa kiertämistä, jonka Iita nyt selvästi jo tajusi, ja esineiden kiertämistä sekä kaikkea muuta tuttua. En mitään ihan uutta Iitalle halua edes yrittää opettaa, vaan ohjelma rakennetaan niiden "temppujen" varaan, joita ollaan jo harjoiteltu ja joita pitää vahvistaa. Musiikki kyllä antaisi hyvän mahdollisuuden noille kaukaa kiertämisille, joten niitä kyllä vielä yritän saada haltuun.

Hiekkakuopilla

Tänään oli niin hieno auringonpaiste ja kun ohjatut treenit oli taas peruttu, niin lähdimme hiekkakuopille. Koirat nauttivat.

Tämä kuva ilmentää hyvin Iitan ja Peppin eroja. Iita on hölmö toohottaja-koohottaja ja Peppi ihan normaali koira. ;)

Agilityä ja tanssia

Torstaina oli ATT:n agilitytreenit. Tällä viikolla ryhmällämme oli hallivuoro, joten ilta oli oikein aurinkoinen. ;) Tehtiin ensin pitkä vauhdikas S:n mallinen rata. Kokeilin Peppin kanssa kutsulähtöä kolmen esteen takaa, kun Katja käski. (En olisi muuten viitsinyt edes yrittää.) Ensimmäisellä kerralla Peppi kiersi ensimmäisen esteen. Toisella kerralla Katja meni blokkaamaan kiertotien menemällä seisomaan ensimmäisen esteen viereen. Se toimi ja Peppi tosiaan hyppäsi kaikki kolme estettä! Kolmannella kerralla Peppi osasi jo ihan itse. En olisi ikinä uskonut! Muuten radalla tuli esiin kaikki tutut ongelmamme: kepit ja kontaktit. Aina radan ensimmäisellä kerralla Peppi juoksee keppien ohi, ikäänkuin se ei edes tajuaisi, että ne todella on ne samat kepit, joita me kovasti harjoitellaan yksittäisesteenä. Kontakteissa ongelma on se, että Peppi ei tee alastulokontaktia itsenäisesti. En voi siis huutaa sille kauempaa kontaktikäskyä enkä jatkaa matkaani. Näitä siis pitää harjoitella. Toinen rata, joka tehtiin, oli hieman lyhyempi. Siinä oli huima hyppy - pussi - hyppy - hyppy -loppusuora. Ajattelin panostaa siihen ja juoksin täysillä. ;) Se menikin hyvin! Katjakin sanoi, että meillä meni koirakoista se kaikkein parhaiten, vaikka Peppi on ryhmämme ainoa maksikoira. Jee. :)

Lauantaina oli koiratanssiporukan yhteistreenit. Otin molemmat koirat mukaan, kun meillä oli halli varattuna kahdeksi tunniksi. Yritin opettaa Iitalle kaukaa kiertämistä. Laitoin purkkeja ja lopulta jakkaroitakin merkeiksi, jotka piti kiertää, mutta... Ensimmäiset purkit oli lämitty tassulla kumoon jo ennen kuin sain kaikkia purkkeja laitettu lattialle. Nostin niitä pystyyn ja taas oli toisella puolella kumossa ja pitkin salia. Huoh. Lopulta sain Iitan hiukan tekemään sitä mitä pitikin, mutta ei se oikein tajunnut. Purkit vaan lentelivät kun Iita oikaisi. En enää tiedä mitä temppuja tuolle voisin opettaa, kun tuntuu, ettei mikään mene perille. Tai minkään opettamisen aloittaminen ei edes tunnu onnistuvan. Minulla oli pari musiikkia valittuna, joita halusin kokeilla isossa tilassa. Ensimmäinen valintani Kim Heroldin 'Social Butterfly' ei toiminut ollenkaan. Mielessäni se oli ollut täydellinen, mutta Iitalle se oli liian hidas ja itselleni liian nopea. Toinen valintani Andreas Johnsonin 'Glorious' olisi mielestäni edelleenkin hyvä tuohon kaukaa kiertämiseen ja muihin tilaa vaativiin liikkeisiin, mutta treenikaverit olivat yksimielisesti sitä mieltä, että se on Iitalle liian raskas, vaikka minulle olisikin sopiva. Tänään olenkin käyttänyt illan kuuntelemalla potentiaalisia musiikkivaihtoehtoja. Luulen, että löysinkin sopivan. Ihmettelen vaan, etten ole aiemmin sitä keksinyt.

Peppi sai treenata viimeisen puolituntisen. Opetin sillekin kaukaa kiertämistä. Se tajusi heti. Pari kertaa oikaisi, mutta sen jälkeen huomasi itse korjata, jos meinasi oikaista. Ja sitten ei tarvinnut edes korjata enää. Tein myös tuttuja pyörähdyksiä ja treenikaverit olivat ihan ihmeissään miten Peppi oli niin nopea. Se on kyllä tosi nopea pyörähdyksissä ja pujottelussa. Todettiin siinä, että ongelmaksi voikin tulla sopivan musiikin löytäminen, kun normaali liikkuminen on niin eritahtista kuin temput. Pitäisi olla joku sellainen musiikki, jossa on "räjähtäviä" kohtia, joihin sitten sijoittaa nuo nopeat liikkeet. Tosin sitten saa olla tosi tarkka ajoituksen kanssa. Kokeilinkin yhtä miettimääni vaihtoehtoa, ja sen rytmi (poislukien nuo temppukohdat) oli muidenkin mielestä hyvä. Pitäisi vain opettaa Peppille enemmän temppuja, jotta joskus saisi jonkun ohjelman kasaan.

Treenejä

Täytyypä päivittää sunnuntaiset ja maanantaiset treenitapahtumat, kun tänään tulee jo uusia. Vaikka eipä mitään kummallista ollut.

Sunnuntaina oli koulutusluento, joka venyi niin pitkäksi, ettei tokotreenejä ehditty pitää lainkaan. Onneksi minulla oli vain Peppi mukana, joka sekin joutui odottamaan agitreenien alkua kolme tuntia autossa. Lämmittelyyn pitikin käyttää vähän aikaa, itselläkin oli jäsenet ihan jumissa istumisesta. Tehtiin pitkä 25 esteen hyppyrata, jossa oli aika paljon kaikenlaisia käännöksiä, joten vauhti ei kuitenkaan ehtinyt nousta huimaksi. Meni ihan ok.

Maanantaina oli Iitan vuoro. Tokossa harjoiteltiin ensin BH-koemaista koiran yksin jättöä niin, että itse meni ensin vähän matkan päähän ja lopulta piiloon. Jätin Iitan ensin ilman käskyä. Hauhauhauhau. Koko ajan. Sitten jätin istumaan. Hauhau hauhau. Maahan. Hauhau hauhau. Jos tehdään tokomaisia paikallaanoloja, Iita jää ihan hiljaa. Mutta jos se on kytkettynä, ja minä haahuilen vähänkin epämääräisiä linjoja, Iita komentaa minua takaisin. Hiljeni se kyllä siksi aikaa, kun olin piilossa. Toisaalta tehtiin tämä ensimmäiseksi, jolloin Iita oli täynnä virtaa ja tarmoa tehdä, niin ei se jaksanut/halunnut olla vaan paikoillaan epämääräisesti odottelemassa. Joten en ole huolissani. Lopputunti harjoiteltiin katsekontaktia niin, että kävelimme kaikki koirinemme sikin sokin ja koiran piti ottaa käskystä katsekontakti. Ideana oli, että häiriöstä huolimatta sen tulee suorittaa tuo helppo tehtävä. No, minä en ole katsekontaktia käskystä opettanut, koska koira kyllä itse tarjoaa sitä, ja jos ei tarjoa, voin kutsua sitä nimeltä, jolloin se on taas kuulolla. En oikein ymmärtänyt harjoituksen tarkoitusta enkä aio katsekontaktia jatkossakaan käskystä vaatia, joten se siitä.

Koiratanssitunnilla ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Harjoiteltiin jo tuttuja liikkeitä, pääasiassa peruuttamista ja esineiden kiertoa. Iita tykkäsi. :)

Iloiset syyspannat

On jäänyt päivittämättä koirien uudet kaulapannat, jotka ompelin pari viikkoa sitten. Molemmat tarvitsevat vielä kyllä virallisemmatkin syyspannat.

Iitalle Mikki-panta...

... ja Peppi sai Angry Birds -pannan.

Sataa... ja tuhatta ja sataa

Eilen oli toiset agitreenit ATT:llä. Vettä tuli niin kuin parina viime päivänä on tullut eikä oikein olisi huvittanut lähteä, mutta kyllä kannatti. Peppiäkään sade ei haitannut yhtään, vaan se oli heti valmis toimintaan. Ensin tehtiin nopea rata, jossa piti olla koko ajan koiraa edellä. Ihmeen hyvin se onnistui parin yrityksen jälkeen. Ja niin kuin Katja sanoi, kun minä olen rauhallinen ja tiedän mitä teen, niin Peppikin on rauhallinen ja tietää mitä tekee. Kepit mentiin jälleen neljällä ohjurilla, mutta tällä kertaa minä olin keppien vasemmalla puolella. Kepeissä en sentään uskaltanut vielä mennä Peppin edellä. Lisäksi pimeään putken lähetys vaati vielä vähän lisäharjoittelua.

Lisäksi tehtiin pieni harjoituspätkä, jossa tuli taas todistettua, että minun todella pitää ohjata kunnolla eikä vain sinnepäin. Lopuksi harjoittelin vielä hyppy + kepit -yhdistelmää. Hyppy ensin siksi, että Peppi saa vähän vauhtia. Pystyin menemään jo Peppin edellä ilman, että se olisi ruvennut oikomaan. Peppi on nopea oppimaan! Katja kehotti harjoittelemaan kepeissä juuri tuota, että minä vedätän Peppiä, sillä vauhdikkaalla radalla kepit on ainoa kohta, jossa pystyn pääsemään Peppin edelle.

Normitreenit

Sunnuntainta oli toko- ja agilitytreenit. Päätin ottaa Peppin niihin molempiin, kun on helpompaa ja kivampaa olla vaan yhden koiran kanssa liikenteessä. Koiratkin tuntuvat tykkäävän enemmän, kun saavat mun jakamattoman huomion. ;)

Tokossa harjoiteltiin sivulletuloa ja pieniä seuraamispätkiä. Peppi vaatii edelleen pienen käsiavun sivulletulossa, mutta saan sen pian varmaan häivytettyä kokonaan. Nytkin tarvitsee enää hiukan vaan liikuttaa etusormea. Seuraamisessa kontakti herpaantui aina heti liikkeelle lähtiessä parin askeleen ajaksi. Tein sitten niin, etten lähtenytkään liikkeelle, vaan palkitsin pelkän kontaktin pysymisestä. Otimme yhdessä myös paikallaanmakuuta. Ei ongelmia.

Agilityssä oli vauhdikkaat radat. Ekassa oli tiukkoja käännöksiä tulosuuntaan esteen jälkeen. Keinoja kertoa koiralle tulevasta käännöksestä ovat hidastaminen, ennakoiva ohjaaminen ja kääntämisestä kertova vihjesana tai  –äänne. Suunnittelin tekeväni ennakoivan valssin, mutta yllättäen en ehtinyt. Jättäydyin sitten vain jälkeen ja koitin ohjata käsi alempana, koska mitään käännöksestä kertovaa sanaa meillä ei ole. Hyvin toimi tuo hidastuskin. Toisella radalla oli kolmen esteen suora, josta radalla tehtiin välillä vain kahden esteen pätkiä. Johanna sanoi, että Peppi kokosi itsensä hienosti aina jokaisen esteen välissä, ja olen kyllä samaa mieltä. :) Radalla oli myös kepit ja pöytä. Rata meni kokonaisuudessaan tosi hyvin, ei mitään rynnimisiä tai kaahaamisia.

Maanantain toko- ja koiratanssitreeneihin pääsi siis Iita. Tokossa oli melkein sama ohjelma kuin sunnuntaina. Ensin sivulletuloa ja seuraamista. Iita meni tosi hienosti! Johanna sanoi, että Iita ansaitsisi hymytyttöpalkinnon, niin onnellisen näköisenä se seurasi. ;) Tein myös käännöksiä ja Iita pysyi hienosti oikealla paikalla. Seuraamisen jälkeen harjoittelimme luoksetuloa. Huomasin, että kun annan Iitalle perusasennossa ”istu”-käskyn, se nousee ylös ja istuu uudelleen. Mitään ”paikka”-käskyähän meillä ei ole käytössä, kun ”istu”-käskyllä pitää istua niin kauan kunnes vapautetaan. Mutta ehkä pitää harkita jotain sellaista. Iita kun on niin toimelias koira, että se luulee, että sen pitää ”istu”-käskyllä mennä istumaan eikä jäädä istumaan. Luoksetulot sujuivat ihan ok. Vähän pelkään, että Iitan vauhtia hidastaa se, ettei se tiedä pitääkö sen kiertää minut vai tulla suoraan sivulle.

Koiratanssissa harjoiteltiin peruuttamista. Piti improvisoida musiikin tahdissa käyttäen mahdollisimman paljon erilaisia peruutuksia. Huomasin, että Iita osaa peruuttaa jalkojen välissä, kun minäkin peruutan! Jee! Tähän mennessä se on peruuttanut vain, kun olen heittänyt sille nameja mahan alta tai kun olen itse kävellyt sen edellä. Improvisoinnin jälkeen jokainen sai harjoitella omia projektejaan. Me harjoiteltiin esineen kiertämistä, mutta kyselin Johannalta vinkit kaukana kiertämiseen. Siitä tulee meidän seuraava projekti. Lisäksi Johanna kehotti minua ottamaan seuraavalla kerralla uuden koreografian musiikkivaihtoehdot mukaan. Jee!