Namienheittoreissu Helsinkiin

Sunnuntaina pakattiin Sannan kanssa Peppi ja Nova autoon ja lähdettiin Helsingin Lemmikkimessuille esiintymään. Peppihän ei siedä vieraita koiria ja vaikka Nova onkin jo ihan tuttu, vähän silti mietitytti, että voiko niitä laittaa kahdestaan takaluukkuun. Kyllä voi ja hyvin ne pärjäsivät siellä. :)

Ennen Messukeskusta pysähdyttiin Etelä-Haagassa, jossa olikin hieno puisto.

Peppihän on ekaa kertaa menossa Messarin koiratanssikisaan nyt joulukuussa, joten siksi halusin ottaa sen nyt tuonne Lemmikkimessuille, jotta näen, miten se pärjää tuollaisessa haastavassa tilanteessa. Peppi pärjäsi oikein hyvin, itsestäni minun olisi pitänyt olla huolissani. :D Peppi ei tosiaan välittänyt yhtään yleisestä hälystä tai yleisöstä, vaan teki tosi hyvin.

Halusin ottaa namit esitykseen mukaan, mutta en kuitenkaan halunnut pitää niitä kädessä vaan palkata sopivan hetken tullen. Koska minulla ei ollut taskuja, otin namit namipussiin. Esityksen alku meni ihan ok, mutta puolen välin laukkakohdassa kaikki namit lensivät kaaressa lattialle. Samalla ohjelman Afrikka-teema vaihtuikin yhtäkkiä "yritä koira saada tekemään edes jotain muuta kuin hakemaan nameja lattialta" -teemaksi. :D Voi taivas. Kyllä kannatti lähteä Helsinkiin asti söheltämään. Olisin mä ne namit voinut kylvää maahan täälläkin... Ja vielä kun Sanna varoitti asiasta etukäteen. Mutta kai mun piti tämäkin asia sitten itse kokea ennen kuin uskon ja opin...

Hauska reissu, mutta en oikein tiedä, mitä siitä jäi käteen. Namikatastrofia ei voi kisoissa tulla, se on varma. :D Muuten sain taas muistutuksen niistä vakioista. Koira kyllä osaa, kun mä en sählää. Ja vaikka ajatuksissa ohjelma näyttää kuinka hienolta, todellisuudessa olen notkea kuin norsu. Treeniätreeniätreeniä... Siis mulle!

 

Illalla Peppiä väsytti valtavasti. :)

Koska Iita ei päässyt tällä kertaa mukaan, se sai tuliaisiksi lelun, joka taisi olla mieluinen. :)