Jumittomat koirat

Tiistaina Jenna tuli hieromaan koirat. Viime kerrasta olikin jo aikaa, se oli toukokuussa! Sen jälkeen Iitalla on ollut kahdet agikisat ;), paljon tanssitreeniä, runsaasti vapaana kirmailua ja spurttailua kesän aikana ja kaikkea muuta. Mutta Iita ei kuulemma koskaan ole ollut noin hyvässä kunnossa! Mitään suuria jumeja ei ollut, vain pientä lihaskireyttä tasaisesti molemmilla puolilla. Teen tästä nyt sellaisen johtopäätöksen, että Iitalla ei ole ollut lonkkakipua, koska jos olisi ollut, olisi sillä lihaksetkin jumissa. Eikä Iita ole saanut kipulääkettäkään koko kesänä. Tosi hienoa, että se on noin hyvässä kunnossa. Toivottavasti pysyykin, vaikka kylmä ja kostea ilma ei asiaa ainakaan auta. Peppi sai myös hieronnan, lähinnä tuon ontumisen takia, mutta olihan se muutenkin tietysti aiheellista. Peppi oli myös vain tasaisesti hieman kireä eikä ontumisen syy ainakaan lihaksista löytynyt.

Tänään menin sitten Peppin kanssa jo agitreeneihin. Tehtiin tällainen rata:

Katja kellotti esteväliä 4-10 ja esteillä 7-9 piti kokeilla eri vaihtoehtoja. Ensin koitin valssia ja sitten pakkovalssia, jolloin siis olin esteen 8 oikealla puolella. Pakkovalssiversio oli melkein sekunnin nopeampi. Kokeilin myös saksalaista, mutta se oli kaikkein hitain, kun en sitä osaa. Ensimmäisellä kerralla Peppi tuli puomin alastulokontaktista läpi. Sillä oli jo puomin päällä niskakarvat pystyssä, joten tiesin, että se ei tule pysähtymään vaikka mitä tekisin. Siinä oli kentän laidalla lähellä alastuloa pari koiraa, jotka aiheuttivat häiriötä (ja karvojennousun), mutta onhan kisoissakin kaikenmoista häiriötä, joten eipä tuollaisen pitäisi vaikuttaa. Muilla kerroilla meni ihan hyvin, tietysti, mutta aina tuo eka kerta radalla tuottaa ongelmia, ja kisoissahan on vain se yksi kerta...

 

Ai niin, odotellessa tein lämmittelynä koiratanssijuttuja. Peppi tekee niiiiin hyvin! Oikein harmittaa kun en ole saanut tuota täsmällisyyttä ja varmuutta siirrettyä kisatilanteisiin. Peppi on muuten oppinut uuden tempun. ;) Nyt se osaa antaa myös vasenta tassua, aiemmin olin opettanut sille vain oikean tassun antamisen. Oli muuten aika hauskaa opettaa sitä, varsinkin sitten kun otin molempia vuorotellen. Toinen-käsky (eli vasemman tassun antaminen) ei ollut vielä varma ja Peppi joutui kovasti miettimään, kumpi tassu nyt pitää nostaa. Melkein pystyi näkemään ja kuulemaan, kun sen pienet aivot raksuttivat. :D