Koiratanssia aamusta iltaan

Viime viikonloppu oli hyvinkin koiratanssin täyteinen. Lesley Neville saapui ystävänsä Jackie de Jongin kanssa kouluttamaan meitä. Enpä olisi etukäteen uskonut, miten antoisa viikonlopusta tulee.

Perjantaina jokainen sai esittää ohjelmansa, joita Lesley ja Jackie kommentoivat.

Kuva: Leena Inkilä

Esitin Iitan kanssa HTM-polkkaohjelmamme ja sain seuraavanlaista palautetta:

- hyvä (nice) musiikin tulkinta
- alku liian pitkä
- minulla liian hiljainen vauhti tai liian lyhyet askeleet, Iita seuraa paremmin ja nättävämmin nopeammassa tahdissa
- toispuoleinen, kun vain vasemmalla puolella seuraamista eikä oikealla lainkaan

Lisäksin molemmat olivat innoissaan hypystä, joka sopi tosi hyvin musiikkiin. :o En kehdannut sanoa, että mitään hyppyä ei ohjelmassa pitänyt olla. ;)

Kysyin myös siitä, kun olen saanut tuomarikommentteja, että Iita näyttää kärsivältä väli-positiossa. Molemmat olivat sitä mieltä, että olen ehkä itse omalla reagoinnillani aiheuttanut Iitan suhtautumisen. Jackie sanoi hauskasti, että jos astun koiran tassulle, so what, sillä on vielä 3 tassua jäljellä ja se pystyy kyllä suoriutumaan annetusta tehtävästä.

Oli kiva katsoa myös toisten ohjelmia ja kuunnella kommentteja. Jollekin Lesley sanoi, että yleensä, jos koira hyppää vasten, se on avunpyyntö. Koira ei ymmärrä, mitä sen odotetaan tekevän. Tätähän meilläkin on... Ilta venyi klo 22.30 asti, kun kaikki saivat niin perusteellista palautetta. Hyvä niin.

Lauantaina aloitimme klo 9 lämmittelyllä ilman koiria. Saikin olla tarkkana, että pysyi Lesleyn vauhdissa. Alkuverryttelyn jälkeen aloitimme yhteisharjoitukset kahdessa ryhmässä. Ensin harjoittelimme positioita, vasemmalle ja oikealle puolelle tulemista. Ohjaajan ja koiran jalat tulee olla samassa linjassa. Pitää vaatia tarkkuutta eikä saa palkita, jos koira ei tee oikein. Korjata ei saa, vaan sitten pitää ottaa liike uudelleen. Sitten harjoittelimme ensimmäistä askelta. Ensimmäisen askeleen on oltava kontaktissa; se antaa hyvän vaikutelman ja koirakin on heti alusta asti skarppina, jolloin loppuseuraaminenkin onnistuu. Minulla on ollut periaate, että kun koiran tulee seurata, lähden liikkeelle koiran puoleisella jalalla, ja kun koiran tulee jäädä paikalleen, lähden ulommalla jalalla. Iitalla kuitenkin on taipumus pudottaa katsekontakti heti liikkeelle lähtiessäni. Lesley kehottikin vaihtamaan jalkaa eli lähtemään kauemmalla jalalla liikkeelle, jolloin koiralle jää enemmän aikaa reagoida. Tein niin ja Iitan katsekontakti pysyi! Oliko se noin helppoa?! Iitan ollessa vasemmalla, lähdin liikkeelle siis oikealla, ja kun olin astunut jälleen vasemmalle jalalle, Iitalle palkka.

Positioiden jälkeen harjoittelimme erilaisia linkkejä: pujottelua, pujottelua peruuttaen, ympyröitä ja näiden yhdistelmiä.

Kuvat: Leena Inkilä

Sitten teimme pareittain "dog scrabblea". Kulhosta piti nostaa liikkeiden nimiä ja sitten ne piti yhdistää liikesarjaksi, joka parin piti tehdä. Tämän jälkeen Lesley kävi läpi erilaisia pujotteluja. Pujottelussa voi käyttää vartaloa, koira voi esim. pujotella maassa olevan ohjaajan käsiä ja jalkoja vuorotellen. Pujotteluun voi myös lisätä kierrettävän esineen tai pujotella voi sivuttain, jolloin pujottelua voi maustaa siten, että koira kiertää joka toisella kerralla ohjaajan yhden jalan ja joka toisella molemmat jalat. Minulle uusi (ja vaikea) oli espanjalainen pujottelu, jossa koira tuli vasemmalta, jos minulla oli vasen jalka edessä. Sitten koira teki sivussa kiepin ja tuli taas ulkopuolelta pujotteluun. Eteenpäin mentäessä ohjaajan täytyy nostella jalkojaan, mutta taaksepäin pystyy menemään normaalein askelein. En oikein tajunnut, joten pääsin esimerkkitapaukseksi. Meni tosi sujuvasti, mutta taisin tajuta idean. ;)


Kuva: Leena Inkilä

Harjoittelimme vielä peruutusta. Lesleyn tekniikka peruutukseen oli se, että koiran kuonoa hieman tönäisee namikädellä, ja kun koira peruuttaa hitusenkin, klikkaus, ja astutaan koiran luo palkkaamaan. Lopulta palkka heitetään koiran taakse, käännytään ympäri ja otetaan sama uusiksi. Ideana se, ettei koira peruutusta harjoiteltaessa opi tulemaan luo. Hmm. En ole ihan luottavainen, että tämäkään taktiikka toimisi Iitan kohdalla ja tuskin pääsemme tuohon taaksepalkkaukseen asti. Päivän viimeisenä ohjelmana olivat hypyt ja bodypopping. Se ei ollut meitä varten, mutta harjoituksia oli hauska katsoa.

Sunnuntaina myös Peppi pääsi mukaan. Aloitimme päivän kuten edellisenkin, ilman koiria. Teimme pareittain naksutintehtäviä. Toisella pareista oli pallo ja toisella naksutin. Toisen piti naksauttaa aina, kun pallo osui esim. käteen, lattiaan tai seinään. Oikea ajoitus oli todella vaikeaa. Tosin osalla pallon kurissa pitäminen tuntui olevan vaikeampaa kuin naksuttaminen. ;) Lopulta piti opettaa parille jokin temppu vain naksutinta käyttäen. Minä ohjasin Johannan katsomaan itseään peilistä ja Johanna naksutteli minut viemään pallon Sani-kultsulle. Joka muuten tulikin tästä tehtävästä tosi onnelliseksi. :)

Harjoittelimme myös tassutemppuja, kuten tassujen ristiin laittamista (Iitan kanssa onnistui paremmin kuin Peppin), ja näyttävästi ravaamista, johon minä tosin en osallistunut. Positioita harjoittelimme myös: jalkojen välissä molempiin suuntiin. Olen yrittänyt opettaa Iitalle alla-positiota, jossa rintamasuunnat ovat vastakkaiset, mutta olen kokenut palkkaamisen vaikeana. Olen nimittäin ajatellut, että palkka pitäisi tulla molemmista käsistä, jotta koira pysyy suorana. Jackie kuitenkin kehotti palkkaamaan vuorotellen molemmilta puolilta ja pitämään kädet ylempänä, kun nyt "lyttäsin" Iitan. Oma asentonikin oli paljon parempi ja pystyin paremmin tarkkailemaan Iitan asentoa. Tässä kuten kaikissa positioiden opettelussa oli tärkeää, että koiran etutassut pitää olla rinnakkain, eikä palkkaa tule, ennenkuin koira on rauhassa oikeassa asennossa paino tasaisesti kaikilla tassuilla. Tässä on meillä petrattavaa!

Loppupäivä pyhitettiinkin koreografioille. Ensin katseltiin alkuja ja menin Iitan kanssa kyselemään hyviä vinkkejä, koska alkuasento on tylsä ja emme osaa paljon positioita, jolla alkua saisi mielenkiintoisemmaksi. Lesley sanoi, että on ihan ok, jos alussa koira istuu vieressä. Se on koiralle mukava turvallinen paikka ja luo ohjelmalle hyvän lähtökohdan onnistua. Viisaita sanoja. :) Alkutahteihin Lesley ehdotti pujottelua ja siitä edessä-positiota. Kerroin, etten halua yrittää opettaa mitään uutta (eli vaikeaa) ja Lesley otti tämän hienosti huomioon juuri tuossa alkuasennossakin. Tosin Lesley kyllä ehdotti, että vaihtaisin välillä edessä-positiossa Iitan toiseen suuntaan (front-positio) ja taas takaisin edessä-positioon. Eli tuo front-positio pitäisi nyt opetella, koska idea tuntui hyvältä. Ja kuten Lesley sanoi, koiran rakenteen kannaltakin on hyvä harjoitella kaikki liikkeet molempiin suuntiin.

Uskomatonta miten hyvin Lesley heti omaksui musiikit, hyräili niitä ja liikkui niiden tahdissa mallia näyttäen. Ja mistä ihmeestä hän ammensi kaikki ideansa!

Kuva: Leena Inkilä

Suurin osa meistä ehti vielä toiselle koreografiakierrokselle. Koulutuksen piti päättyä klo 17, mutta Lesley oli valmis jatkamaan tunnin pidempään. Ihana! Toisella kierroksella pyysin apuja Peppin pujottelukohtiin, kun niitä on liikaa. Lesley sanoi ensimmäisen olevan ihan ok ja sanoi, että kätenikin ovat ok, mutta toiseen pidempään kohtaan hän ehdotti, että tekisin pujotteluilla neliön ja tavallaan näyttäisin käsillä suuntaa. Hienoltahan se näytti, kun Lesley näytti mallia. Ensin pujottelisin siis eteenpäin kädet eteenpäin suunnattuna, sitten pujottelu sivuttain, taaksepäin ja jälleen sivuttain.

Lopulta viikonloppu oli ohi ja kaiken koetun sulattelu alkoi. Lesley sanoi nauttineensa kouluttamisestamme ja tulevansa mielellään joskus uudelleen. Toivon todella, että niin käy. Minä haluan silloin olla mukana!