Tuulimyllykielto

Tänään olin Salon koirahallilla Anne Saviojan radanlukukoulutuksessa. Aluksi saimme tehdä lämmittelyksi rallatteluradan, jossa oli vain hyppyjä ja pari putkea suht sujuvassa linjassa edestakaisin. Mahdollisista kielloista ei saanut välittää, vaan piti vaan jatkaa. Katse piti pitää koirassa ja seuraavassa esteessä. Ainoastaan putket sai käskyttää. Ideana oli siis se, että kun koiran kuono on oikeaan suuntaan, se kyllä tietää mihin mennään. Peppi teki hyvin, mutta minä en niinkään. Sain heti noottia, kun en muistanut rataa, vaikka se oli ihan lyhyt. :( Menen aina ihan sekaisin, kun joku sama este tehdään useampaan kertaan ja jostain syystä eka rata ei ikinä vaan onnistu. Sain taas kuulla sen, että rata tehdään jo toiseen kertaan silloin, kun se tehdään koiran kanssa eli rataantutustuminen pitää tehdä niin hyvin. Joo, mutta kun ei osaa. Ja kun kuitenkin mokaan jotain, niin Peppi ehtii jo ties minne. Mutta tämä kaikki pitää kuulemma ennakoida ja miettiä valmiiksi. Niin kai pitäisi, mutta kun EI OSAA. Tässä kohtaa mulla oli sellainen olo, että en osaa mitään, olen maailman huonoin agilityohjaaja ja koko koulutus on ihan tyhmä... Anne Savioja kuitenkin kehui Peppiä kovasti, joten en sentään lähtenyt heti kotiin. ;)

Toinen rata oli sitten pidempi. Kouluttaja sanoi meidän tullessa radalle, että teepä nyt paremmin. Jipii.., ei mitään paineita. Mutta minähän päätin näyttää ja me onnistuttiin ihan tosi hyvin!

Tämä sama ratapohja/estejärjestys oli siis lämmittelyssäkin, mutta en enää muista, millaisen radan teimme. Niin, no miksi muistaisin nyt, kun en silloinkaan muistanut. :)

Anne Savioja antoi kuitenkin vinkkejä ennen ratasuorituksia. Lähdössä linja piti ottaa vähän vitosesteelle päin, koska jos tekisi hypyt 1 ja 2 suoraan, koira paahtaisi täysillä kepeille. Vitosesteen suunnalta sitten linja putkea kohti. Sitten pitikin jäädä esteen 3 oikealle puolelle ja lähettää koira esteelle 5. Tämä onnistui meiltä tosi hyvin. Anne Saviojan sanoin "Ihan törkeän hieno leijeröinti!" Minä hölmö en vaan siinä kohtaa muistanut, mikä se leirejöinti on. :) Hypyn 8 otin niistona ja hippasen tuli kiire esteelle 10.  Kepit menivät kuitenkin hienosti ja keppien jälkeen tuli takaaleikkaus ja esteellä 12 jaakotus. Nytpä tiedän mitä sekin tarkoittaa. :) Puomin alastulolle asti meillä meni tosi hyvin. Sitten Peppi aloitti vuosien takaisen toimintansa, lähti täysillä haukkuen eteenpäin ja aidan viereen. Jos aitaa ei olisi ollut ja siellä olisi ollut joku koira, Peppi olisi suoraan hyökännyt kimppuun. Tuli se sieltä sentään takaisin, mutta ei heti. Peppi oli kyllä heti halliin tullessamme tosi levoton eikä se pystynyt rauhoittumaan ollenkaan, mutta en sentään mitään tuollaista odottanut. Eipä siinä sitten mitään, tosi hyvin Peppi taas pystyi kuitenkin jatkamaan. Loppu meni myös hyvin.

Harjoittelimme etenkin paria kohtaa vielä uudelleen. Esteeltä 7 viennin esteelle 8 otin nyt hypyn 8 oikealta puolelta, jolloin sain etumatkaa seuraavalle esteelle. Tässä minulla oli ongelmia. Anne Savioja käski pitää käteni lähellä vartaloa, jotta Peppi tulee luokseni ja on sitten helposti ohjattavissa esteelle. Jos pidän kädet ojossa, ei Peppi tiedä minne sen pitää mennä, kun periaatteessa kaikki esteet 3 metrin säteellä ovat potentiaalisia kohteita. Kieltämättä huidon yleensä aina kuin tuulimylly ja vieläpä jokaiseen mahdolliseen suuntaan. Hypyn 8 jälkeen siis edestäleikkaus ja täysillä tekemään valssi esteelle 10. Keppien aloitus oli tarkoitus ottaa vähän kauempaa, jotta alku menee täysin sujuvasti, mutta se vähän unohtui. Peppi kuitenkin hakee kepit tosi hienosti, joten eipä se haitannut. Jaakotuksenkin sain tehdä uudelleen ja se onnistui toisellakin kerralla. Puomilta lähtö esteelle 14 ei oikein onnistunut, ja sainkin kehotuksen harjoitella pakkovalsseja. Loppu meni taas tosi kivasti. Hienointa kuitenkin oli, kun Anne Savioja sanoi, että minulla on sellainen koira, jonka jokainen haluaisi saada. Peppi oli niin hyvä. <3

Lopuksi teimme vielä toisen rallatteluradan samalla periaatteella kuin tuon ensimmäisen lämmittelynkin. Tuntui aika hienolta, kun en käskyttänyt Peppiä lainkaan ja silti se meni minne pitikin. Anne Savioja kuitenkin kehotti kehumaan etenkin käännöksissä ja toisella kerralla sitten tein niin. Peppi ON taitava! :)