Taas on näköjään unettomia öitä tiedossa, kun koiratanssikisat lähestyvät. ;) Sain viime yönä kuningasajatuksen, että jos tekisinkin Iitan kanssa sen meidän vanhan freestyle-ohjelman lauantaina Lempäälän kisoissa. Huomasin nimittäin, että Lempäälässä ei ole yhtäkään samaa tuomaria kuin oli joulukuussa messarissa, joten olisi kiva saada toinenkin mielipide. Ja totuus on, etten vieläkään osaa meidän Nordman-hyppelyohjelmaa enkä ole sitä harjoitellut. Sen vanhan ohjelman ainakin Iita osaa ulkoa. :) Tosin voisin sitä hiukan kyllä muokata, ellei Iita sitten mene siitä ihan sekaisin. Huomenna on viimeinen päivä, kun voi ilmoittaa musiikin, joten päätös pitäisi tehdä pian.
HTM-ohjelma minua huolettaa. Tajusin, että Iita osaa oikeasti vain yhden position. Iita vaan kulkee mukanani ja arvuuttelee missä sen pitäisi milloinkin olla. Kun kävelen normaalisti eteenpäin, Iita kulkee mukanani vasemmalla puolella. Ei siis seuraa. Kun otan laukka-askeleita oikealle, Iita laukkaa poikittain edessäni. Välillä se kyllä osaa tulla pelkästä käskystä edessä-positioon, mutta nyt tällä hetkellä sillä ei taas ole hajuakaan, mitä sellainen käsky tarkoittaa. Edessä? Ikinä kuullutkaan. Ainoa positio, jonka se siis osaa, on väli. Ja senkin se osaa varmaan ainoastaan sen takia, että minä olen silloin haara-asennossa. Täytynee siis helpottaa meidän ohjelmaa. Vaikka eipä siinä paljoa enää helpotettavaa ole...
Mä en vaan ymmärrä tuota koiraa. Jos mulla on nami kädessä, se seisoo vaikka päällään, mutta ei keskity mihinkään muuhun kuin siihen namiin. Eli ei kuuntele eikä itse varmaan edes tiedostaisi seisovansa päällään. Jos mulla ei ole namia, mitäpä hänen sitten kannattaisi tehdä. No ei mitään tietenkään. Jos mulla on namit jossain vieressä ja yritän saada Iitan tekemään jotain tuttua juttua, jotta voisin sitten ottaa namin siitä puolen metrin päästä ja palkata, ei mistään tule mitään. Iita vaan koittaa hypnotisoida namit tulemaan luokseen ja korvia sillä ei tuolloin ole ollenkaan. Ruokapalkka on liian iso häiriö. Kirjoitin aiemmin, että testasin ruokakupilla, osaako Iita oikeasti istu-maa-seiso-käskyt ja hyvin osasi. Mutta koitapa tehdä sama niin, että ruokakuppi onkin jossain muualla kuin Iitan edessä. Ei onnistu. Eilen koitin väli-käskyä ruokakupilla. Koira pyörii pyörii ja pyörii, mutta ei vaan osu jalkojeni väliin. Sitten tajusin tuon, että mä olin väärin päin. Heti kun käännyin niin, että Iita jalkojeni väliin tullessaan oli kuono ruokakuppia päin, homma onnistui. Kai tuo ihan normaalia on tiettyyn rajaan asti, mutta kun oikeasti Iitalle ollaan esimerkiksi istu-käsky luonnollisesti opetettu jo pikkupentuna, ja usein sekin on sille ihan ylivoimaisen vaikea. Jos meillä ei olisi Peppiä (jonka luokittelen normaaliksi koiraksi :)), ajattelisin, että olen tosi surkea koirankouluttaja. Nyt olen vaan huono. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti