Keskiviikkona oli ATT:llä epikset. Ilmoittauduin sekä mölliluokkaan että avoimeen luokkaan. Mölleissä olikin tällä kertaa hyppyrata. Makseja oli peräti 47, joten tovin sai odotella omaa vuoroaan. Sain hyvin lähetettyä Peppin hypyltä 4 pimeään putkeen ja sitten spurttasin täysillä, jotta ehdin tekemään edestäleikkauksen ennen muuria. Ja mä ehdin! Olin siitä niin iloinen, että jäin varmaan hetkeksi hihkumaan sitä ja unohdin, että sellainen koirakin sieltä putkesta tosiaan tulee. Kieltoa meille ei muurista tullut, mutta jotain siinä sähellettiin. Koska hypyllä 10 piti olla aika lähellä vastassa, jottei Peppi mene sen sivusta, suunnittelin tekeväni pussin jälkeen takaaleikkauksen. Peppi tuli siis pussista ulos ennenkuin ehdin sinne, se taisi tehdä siinä jonkun piruetin ja samalla astui pussin päälle. Seurauksena hylkäävä virhe eli 10 virhepistettä. Jatkokaan ei oikein sujunut, kun olin jäljessä, joten esteelle 13 tuli kielto eli 5 virhepistettä. Loppu menikin kutakuinkin ok. Yhteisvirhepisteet siis 15 ja sijoitus 16. Peppin aika oli kuitenkin tosi hyvä, vaikka noita ylimääräisiä kiemuroita tuli tehtyä.
Avoimen luokan rata ei vaikuttanut kovin pahalta, mutta onnistuin senkin mokaamaan. Tein valssin kakkosesteen jälkeen, mutta ilmeisesti tein sen liian aikaisin ja/tai väärässä paikassa, sillä Peppi tuli esteen sivusta. Putken jälkeinen muuri ja takaakierto meni muuten ihan ok, paitsi että minun piti olla takaakierron jälkeen Peppin vasemmalla puolella, mutta löysinkin itseni oikealta puolelta. A:lta alastulessa aikomukseni oli olla siis "vetämässä" Peppiä vasemmanpuoleiseen putkensuuhun, mutta koska en ollut, niin väärästä päästähän se meni sisään. Hylky. Olisin tietysti voinut jättää sen alastulokontaktille odottamaan, että vaihdan puolta, mutta koska huomasin, ettei sillä ole aikomustakaan jäädä siihen, päätin vapauttaa sen kutakuinkin lennosta. Putken jälkeen A mentiin toiseen suuntaan ja Peppi olisi taas tullut vauhdilla läpi, mutta ehdin blokkaamaan Peppin tien menemällä seisomaan sen eteen. Takaakierto ja pyöritys menivät ihan hyvin, ehdin siinä jopa ihmettelemään, että miten ne nyt noin hyvin menivätkään ja taas meinasin unohtaa ohjata... Okserilla himmasin vauhtia ilmeisesti liian aikaisin, kun Peppi päätti, ettei sitä kuulukaan hypätä. Lopulta se sitten hyppäsi sen melkein tasajalkaa, mutta ei pudottanut rimaa. Kepit meni tosi hyvin ja puomilla hiljensin alastulokontaktille vauhtia niin, että sekin meni ihan oppikirjamaisesti. Huh, aika räpellystä oli. Ja taas se sama ongelma mikä minulla on aina eli sujuvuuden puute ja kiireen tuntu. Suomeksi sanottuna sähellys.
Torstaisissa treeneissä tehtiin kivaa rataa. Ekan putken jälkeen minun oli pakko ottaa Peppi vasemmalla kädellä vastaan ja sitten heittää se oikealla hypyn 4 yli. Se meni ihan hyvin. Esteellä 7 menin turhan pitkälle, kun minun olisi pitänyt odottaa, että Peppi tulee putkesta ulos ja vasta sitten lähteä liikkeelle, kääntyä ja molemmilla käsillä ohjata Peppi hypyn yli. Tätä sainkin treenata monta kertaa, mutta kun onnistuin, Peppi teki tosi tiukan käännöksen. Keppien jälkeen en ensin tehnyt valssia ja siitä huolimatta Peppi meni putken vasemmasta suusta sisään niinkuin pitikin. Harjoituksen vuoksi tein myös valssilla, mutta näköjään Peppi ei kauhean hyvin taas kestä sitä, että olen itse edellä. Välistävetokin tuotti taas hankaluuksia, mielestäni olen ne joskus osannut. Menin useimmiten turhan pitkälle ja liian lähelle toista estettä, kun olisin voinut jäädä ekan esteen kohdalle ohjaamaan Peppiä toiselle.
Nyt suunnitelmissa on osallistua kevään ja kesän aikana kaikkiin mahdollisiin möllikisoihin. Siis niihin, mihin kunakin päivänä huvittaa osallistua. :) Yritän harjoitella rauhallisuutta ja sujuvuutta. Kyllähän Peppi tietysti kisatilanteissa muutenkin on "herkempi" ja enemmän täpinöissään kuin treeneissä, mutta toki oma sähellykseni aiheuttaa siinä vielä enemmän kierrosten nousua. Peppi lukee ohjaustani tosi hyvin, mikä tietysti olisi tosi hyvä asia, jos vaan osaisin ohjata. Ja kun en osaa tai ole tarpeeksi nopea, Peppi "herkistyy" vielä enemmän.
Ai niin, Peppin häntäside oli pudonnut keskiviikkona päivän aikana. Peppi oli sitten varmaan nuollut häntäänsä ja repinyt ruven pois. Hyvin parantunut häntähaava ei näytäkään enää niin siistiltä. Ei haava onneksi ollut ruvennut vuotamaan, mutta hännänpää punoitti kovasti ja iho oli etenkin ihan hännän päästä vereslihalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti