Oi miten ihanan helpolta agility tuntui koiratanssin ja Peppin kanssa treenaaminen Iitan kanssa treenaamisen jälkeen. (Sori Iita...) Oli kyllä ihana treenikerta eilen. Parin viikon agilitytauko on näköjään tehnyt hyvää!
Katja tuli hiukan myöhässä, joten ennen tunnin alkua treenailin keppejä ja kontakteja. Keppejä otin eri kulmista ja ne meni jokaisesta tosi hyvin! Samaten meni hyvin, vaikka jäin itse taakse tai menin edellä tai sivusuunnassa kauempana. Wau! Kontakteja olen pähkäillyt paljon. Minähän kävin Peppin kanssa 1½ vuotta sitten Elina Jänesniemen pitämän kontaktikurssin, jossa alastulokontaktit opetettiin 2on-2off-tekniikalla, jossa lisäksi oli vielä nenäkosketus. Peppi oppi sen silloin tosi hyvin, mutta koska silloin kävin vielä Johannan agilitytunneilla ja hänen mielestään nenäkosketus rasittaa maksikoiraa liikaa, luovuin sen käytöstä ja siirryin epämääräiseen "odota"-käskyyn. Peppihän tuolla käskyllä jää siis vain odottamaan milloin mihinkin kohtaan. On toiminut kyllä ihan ok, mutta täysin tyytyväinen en ole ollut ja liikkuessani Peppi lähtee helposti perään, vaikken ole sitä vapauttanut. Päätin siis kokeilla tuota nenäkosketusta ja "koske"-käskyä. Peppi muisti sen!!! Eka kerralla jouduin hiukan ohjaamaan oikeaan paikkaan, mutta selvästi muisti. Ja sen jälkeen se pysähtyi melkein joka kerralla itse oikeaan paikkaan etutassut ruoholla ja takatassut kontaktilla. Ihan mahtavaa! Käsky tuntuu olevan Peppille selkeämpi ja häiriötkin se kestää tuon käskyn kanssa paljon paremmin. Vaihdoin siis heti lennosta ratasuorituksiinkin tämän käskyn. Katjakin sanoi, että on ilmeisen hyvin silloin aikoinaan opetettu tuo "temppu", kun on noin hyvin Peppillä vielä hallussa. :) Olen niin tyytyväinen!
Katja oli suunnitellut meille kaksi U:n mallista rataa (tai O:n mallista, jos halusi tehdä ne monta kertaa peräkkäin). Teimme nämä radat vierekkäin kentälle, joten kaksi koirakkoa pääsi aina samaan aikaan tekemään ja kyllä 1½ tunnin aikana ehtikin tekemään! Radat olivat helpot ja tarkoituksena olikin saada suoritusvarmuutta.
Meidän ekalla radalla oli hyppy, keinu, hyppy, U:n mallinen putki, hyppy, kepit ja hyppy. Ja rataa sai halutessaan jatkaa tekemällä sen ekan hypyn takaakiertona. Sain lähetettyä Peppin jo hypyn takaa putkelle (jee!) ja ennen keppejä sain tehtyä takaaleikkauksen ja keppien jälkeen valssin, mikä ei ole ennen onnistunut.
Toisella radalla oli hyppy, puomi, hyppy, hyppy takaakiertona, hyppy, suora putki, hyppy ja hyppy. Eli loppusuora oli todella vauhdikas. Ekalla kerralla Peppi jäi hiukan putkeen jälkeen katsomaan, että missä minä olen, mutta kun vaan käskytin hyppyä, se kuitenkin ne tosi hyvin hyppäsi. Seuraavilla kerroilla käskytin hyppyä vielä aiemmin ja enemmän ja sitten Peppi menikin lopun tosi suoraan ja nopeasti. Minä tulin 10 m perässä...
Lopuksi vaihdoimme toisen radan putken jälkeisen hypyn tilalle renkaan. Yksittäisesteenä Peppi teki renkaan ok, mutta heti kun otti alle jonkun toisen esteen, se joko kiersi koko renkaan tai hyppäsi välistä. Lopulta sain putki-rengas-kombonkin kuitenkin onnistumaan. Mutta kuten Katja totesi, rengas on meille esteistä enää ainoa haaste ennen kilpailun aloittamista. Aika mahtavaa. Kyllä Peppi sen renkaankin varmaan nopeasti oppii, kunhan vain joskus muistaisin oikein erikseen harjoitella sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti