Potilas ja puuhailija

Iita tosiaan oli viikko sitten maanantaina lääkärillä ja olikin tosi tokkurainen pitkään rauhoituksen jälkeen, ei edes myöhään illalla ollut vielä oma itsensä. Laitoin vasta seuraavana aamuna uutta lääkettä eli voidetta, jonka oli määrä auttaa kuivasilmäisyyteen. Aina kun laitoin voidetta (ja tippojakin), Iita rupesi ihan apinan raivolla raapimaan silmäänsä. Tai siis raukka yritti raapia, mitä tötteröltään pystyi. Eikä Iita lääkkeiden laiton välissäkään mitenkään rauhallisesti ollut. Ensin ajattelin, että silmä on varmaan toimenpiteen jälkeen kipeä ja annoin kipulääkettäkin, vaikka lääkäri ei määrännyt. Yhtenä yönäkin heräsin siihen, että Iita kävelee (sitä en siis yleensä kuule, Peppin vaelteluihin kyllä herään) ja kun nousin katsomaan, Iita seisoi pedillään ja vain roikotti päätään. :( Kun mitään parannusta ei ollut vielä torstaiaamuun mennessä tapahtunut, heräsi epäilys, että mitä jos Iita onkin allerginen uudelle lääkkeelle. Jätin voiteen siis pois ja kas, ensimmäistä kertaa toimenpiteen jälkeen Iita piti silmäänsä auki. Ja nukkui rauhallisesti!

Näin siinä käy, kun välillä nousee ylös sohvalta. Ihmeesti se pienikin koira saa koko sohvan valloitettua. :)

Silmä oli viikonlopun ajan parempi, mutta nyt Iita taas siristelee sitä. Huomenna Iita pääsee taas lääkärille ja pahoin pelkään, että saamme huonoja uutisia. Kyllähän paraneminenkin yleensä aiheuttaa kutinaa tms., mutta en kyllä oikein uskalla toivoa, että silmässä olisi mitään paranemista tapahtunut, sen verran paljon tilanne on vaihdellut huonosta tosi huonoon.

Iita-rukan potiessa silmäänsä Peppi on päässyt kaikenlaisiin rientoihin mukaan. Tiistaina se oli apuopettajana koiratanssikurssin viimeisellä kerralla ja torstaina oltiin agitreeneissä. Ne olivatkin toiseksi viimeiset ennen kesätaukoa. Peppi oli tosi pätevä enkä mäkään huono ollut. :) Tehtiin tällaista rataa:

 

Kepit ja kontaktit meni ihan huippuhienosti! Ja kaikki muukin. :) Siitä innostuneena menin sitten ilmoittamaan Peppin juhannuskisoihin. Meidän viime kisoista onkin jo aikaa, joten vähän jänskättää. Mutta vaikka ollaan kevään aikana tosi vähän treenattu, Peppi on edistynyt ihan huimasti. Ja mä myös. :) Tai ehkä se johtuukin sitten siitä, että ollaan pidetty vähän taukoa. Niin tai näin, lauantaina nähdään, miten kisoissa sujuu.

 

Lauantaina Peppi pääsi esittämään Viva Vistaan koiratanssia. Peppillehän esiintymisharjoitukset tekisi tosi hyvää, mutta olen kuitenkin ottanut niihin ennemmin aina Iitan mukaan, koska siihen voi luottaa täysin ihmisten ja muiden koirien läheisyydessä. Viva Vistassa häiriötä oli sitten oikein moninkertaisesti. Esiintymisalueen vieressä kuikuilivat alpakat, toisella puolella oli poniratsastusta, yhdellä sivustalla keinuivat lapset ja oli sitten varsinainen katsomokin neljännellä sivustalla. Kaiken kukkuraksi yhden esityksen aikana ilmapallo pomppi tuulen mukana esiintymisalueen poikki. :D 

Alpakat vaikuttivat sen verran kiinnostuneilta, että nähdäänköhän pian alpakkatanssia. :)

Peppi osallistui vain yhteisesitykseen, koska mitään ohjelmaa emme ole harjoitelleet sitten helmikuun. Yhteisesityksenkin harjoittelimme ensimmäistä kertaa aamulla, mutta hyvin se meni, kun Peppi vaan uskoi, etten aio sitä miekalla lyödä. :D Kaikista ennakkopeloistani huolimatta Peppi ei hyökännyt yhteisesityksen aikana (tai muutenkaan) toisen koiran kimppuun eikä lähtenyt metsästämään alpakoita. Päinvastoin, Peppi käyttäytyi oikein hienosti! Niinkuin tästä videostakin näkyy. Eihän tuon tarkkaavaisempaa koiraa olekaan. ;)