Lumitöitä ja agitekniikkaa

Viime päivinä aika on kulunut lumitöiden parissa. Maanantaina otin lumitöiden ohessa joulukorttikuvia, joista pari on pakko laittaa esille jo nyt. :) Yleensä Iita ei tykkää valokuvauksesta, mutta nyt se oli ihan täpinöissään ja odotti vaan koko ajan, että sille heitetään lunta. Peppi sen sijaan oli "iitamaisen" surkean näköinen ja odotti että pääsee sisään lämpimään.

Eilen olin Peppin kanssa Elina Jänesniemen tekniikkakurssilla, jossa aiheena oli sylikäännös ja poispäinkäännös. Ajattelin, että sylikäännös olisi meille se helpompi juttu ja poispäinkäännös ihan mahdoton, mutta siinä kävikin toisinpäin. Joka tapauksessa minä aloitin näiden ohjauskuvioiden harjoittelemisen sillä, että koitin takoa mieleeni, että sylikäännös tapahtuu nenät vastakkain koiran puoleisella kädellä ja poispäinkäännös nenät samaan suuntaan vastakkaisella kädellä. Sylikäännöksessä etenkin ranneliike oli tärkeä ja poispäinkäännöksessä oma liikkuminen. Teimme ensin molempia ilman estettä molempiin suuntiin, sen jälkeen yhden esteen ja palkkakipon kera. Ne menivät kuulemma "sairaan hyvin". :) 

Sitten teimme pari ratapätkää. Ensin poispäinkäännös.

Ensimmäisellä kerralla otin liian suoran linjan ykkösesteeltä kakkoselle, vaikka poispäinkäännöksessä tarvitaan paljon tilaa ja sitä omaakin liikkumista, eli linja piti ottaa kuvassa suoraan ylöspäin. Kolmosputkella kävi niin, että toisten koirat ryntäsivät sinne suoraan, mutta Peppi luki minua tarkkaan ja jos pysähdyin itse hiukankin liian aikaisin, se tuli luokseni eikä mennyt putkeen. Elina sanoikin taas, että Peppi lukee minua tosi tarkasti. Tarkoittaa siis sitä, että se ei anna minun virheitäni yhtään anteeksi. Teimme pari kertaa pätkän uudestaan, ja lopulta saimme erittäin onnistuneen suorituksen.

Sylikäännös vaatikin vähän enemmän omien rintamasuuntien mietintää.

Itse ensin möhelsin tuon kakkosesteen kanssa ja nelosestekin oli hankala, kun en oikein tiennyt miten päin olisin tuon esteen takana odottanut. Peppille hankalin oli kepeille lähetys, jota ei olla sylkkärinä tehty. Mutta lopulta saatiin tämäkin ratapätkä kutakuinkin onnistumaan.

Elina on kyllä niin selkeä opettaja. Ihan kuin agility olisi jotain matematiikkaa, niin tarkat ohjeet hän antaa: "Kun olet tässä asennossa, koira tekee näin. Jos taas käännät rintamasuuntasi tuonne, koira lukee sen näin." Ja sitten nuo kaikki lainalaisuudet vielä toimivat. Lisäksi hän vielä osasi koirakohtaisesti sanoa, mikä taktiikka kullakin saattaisi toimia ja mikä ei toimi, ja nämä kaikki "ennustukset" vielä toteutuivat. Ihan uskomaton koiranlukutaito.