Tanssisuunnittelua

Peppi potee vielä jalkaansa, joten ei päästy eilen agitreeneiin eikä huomenna kisoihin. Lyhyitä lenkkejäkin ollaan vaan tehty. Nyt ontuminen rupeaa olemaan jo ohi, mutta joissain tilanteissa Peppi vielä keventää. Eiköhän se kuitenkin pian parane kokonaan. Olin jo varannut Iitalle lokakuun alkuun hieronnan, mutta Peppikin saa silloin käsittelyn, kun ontuminen varmaan on aiheuttanut jotain lihasjumeja.

Nyt onkin siis ollut hyvä aika taas analysoida ja suunnitella koiratanssia... :) Olin aiemmin päättänyt, että tavoitteeni on kuma alokasluokasta ja siihen saa tavoitteet jäädä. Mutta nyt kun Iita sai HTM:n alokasluokasta jo kaksi kumaa, niin kai sitten avoimesta luokastakin pitää saada ainakin yksi. ;) Ja jos saa yhden, niin tokihan kannattaisi saada toinenkin, jotta saa siirron voittajaluokkaan... No, siihen meidän tie sitten ainakin loppuu. Mutta katsotaan nyt, vaikea kuvitella, että ikinä päästään edes sinne asti. Freestylen suhteen alokasluokan kumat ovat varmaan vielä kauempana, mutta haluaisin kuitenkin yrittää sitäkin.

Työn alle laitettiin siis heti parin uuden position opettelu. Avoimen luokan HTM-koreografian musiikki on jo valmiina. ;) Kuten itse asiassa myös voittajaluokan. :D Ajattelin, että viisi positiota riittäisi avoimeen luokkaan, jos niissä kaikissa yhteensä on kaikki suunnat. Front-positiota olen jo jonkin verran Iitalle aiemmin opettanutkin, mutta olin yllättynyt, miten hyvin se Iitalla tauon jälkeen oli hallussa. Tuntuu, että kun se sisäisti edessä-position, tuo peilikuvakin loksahti paikoilleen. Heel ja fuss (sivulla eri rintamasuunta kuin ohjaajalla) ovat Iitalle ihan liian mahdottomia, joten päätin luopua niistä, vaikka niillä saisi näyttävyyttä ohjelmaan. Mutta kun ei tajua niin ei tajua. Positioita takana poikittain koitin myös, mutta koska niissä katsekontakti ei oikein onnistu, ovat ne Iitalle ihan liian vaikeita. Jäjelle jäi siis oikealla seuraaminen, jota ollaan tahkottu huonolla menestyksellä viereen-käskyn kanssa. Päätin nyt aloittaa alusta ja vaihtaa käskyn. Mietin, että jos Iita "kuulee" käskystä vain r-äänteen ja siksi sekoittaa sen aina vasemmalla seuraamiseen. No, nyt joka tapauksessa aloitin paljon tarkemmalla otteella ja olen ottanut vasta vain kaksi askelta, mutta joka suuntaan ja ihmeen hyvin on onnistunut. Ehkä tästä vielä joskus tulee jotain. :) Jotenkin olisi kiva osallistua Messarin HTM-kisaan joulukuussa, mutta aikaa siihen on varmaan liian vähän. Varsinkin kun tänään kokeilin eka kertaa musiikkia ja tajusin, että kestää taas ikuisuuden ennenkuin minä opin koreografian tarpeeksi hyvin.

Jossain kohtaa haluaisin kaivaa naftaliinista Iitan Nordmanin Be Mig -FS-ohjelman, vähän parennella ja harjoitellakin sitä ja mennä sitten virallisiin, mitä siis ei vielä olla sillä ohjelmalla tehty. Se vaan, että missä kohtaa tämä sitten tapahtuisi. En halua samoissa kisoissa tehdä Iitan kanssa kahta ohjelmaa ja Messariin en halua freestyle-ohjelman kanssa, joten kai se sitten jää joka tapauksessa jonnekin ensi vuoden puolelle.

Sitten päästäänkin käsittelemään Peppin koiratanssia... Ennen kuin Peppi loukkasi jalkansa, rupesin opettamaan sille HTM-positioita. Koin, että Peppin on koetilanteessa turvallisempi olla lähelläni ja että seuraamiset eivät kerää kierroksia niin kuin nopeasti vaihtuvat temput. Ehkä näin, mutta kyllä Peppi silti selvästi on freestyle-koira. Peppi tykkää tempuista paljon enemmän eikä se oikein tajua noiden positioiden ideaa. Lisäksi Peppillä ei ole sellaista katsekontaktitaipumusta niinkuin Iitalla. Sain Peppille sentään jotain opetettua: heel- ja fuss-positiot! Eli juuri ne ovat Peppille helpoimmat, jotka ovat Iitalle vaikeimmat. Lisäksi Peppi osaa ennestään jo väli-position. Eli olisihan siinä jo riittävästi positioita alokasluokkaan. Vähän hassulta voi ohjelma kyllä näyttää, jos jompikumpi meistä peruuttaa koko ajan, kun meidän rintamasuunnat ovat erit 2/3:ssa positioita. ;) Peppihän ei osaa enää siis normiseuraamista. Oikealla seuraamista sille hiukan myös opetin, mutta en tiedä tuleekohan siitä yhtään mitään. Vasemmalla seuraamisen päätin jättää tokoiluun ja siellä aloitan sitten sen opettamisen alusta. Koitin myös positioita poikittain edessä ja takana, mutta varsinkin edessä olevia positioita Peppi ei tajunnut ollenkaan, en sitten millään saanut sitä edes namilla oikeaan paikkaan. Tosi outoa. Ehkä olen Peppin mielestä liian uhkaava, kun varmaan kumarrun siinä hiukan sen ylitse.

Asiaa palloteltuani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ehkä ensisijainen tavoite kuitenkin on tehdä niin helppo FS-ohjelma, jotta meillä molemmilla on oikeasti mahdollisuus saada se virheettömästi läpi. Ja se vaatii sitten selkeää ja suht hidastempoista musiikkia. Tähän keksinkin yhden oivan vaihtoehdon, joka mahdollistaa myös nopeat pyörähdykset. En tosin ole päässyt kokeilemaan sitä vielä käytännössä Peppin kipeän jalan takia, mutta jos sillä musiikilla ei onnistu niin ei sitten millään. Mitään liikettä ei voi teettää kahta kertaa peräkkäin, koska siitä Peppi paineistuu, kun se luulee, että sen pitää sen takia tehdä liike uudestaan, kun se on tehnyt väärin. Ei siis auta kehumiset siinä välissä. Muutenkin täytyy tehdä jotain "pikkusievää", jotta Peppi saa olla lähelläni. Liikkumiset ja liikkeistä toiseen siirtymiset pitää tehdä rauhalllisesti. Näillä eväillä voisi ehkä onnistua. Messariin Peppiä ei missään tapauksessa voi viedä, joten tähtäämme tammikuun kisoihin, jos opimme ohjelman tarpeeksi hyvin ennen sitä. Peppin kanssa täytyy vaatimustasoa siis huomattavasti laskea, jotta joskus saamme onnistumisiakin.

Paljon töitä edessä. :)