Kontaktikenraalit

Menin agitreeneihin jo hyvissä ajoin, kun halusin treenailla kontakteja ja vähän keppejäkin. Sekä A että puomi menivät hyvin. Puomilla oli hiukan himmailua, mutta kun laitoin kerran namin odottamaan alastulolle, tuli Peppi sen jälkeen loppuun asti. A:llekin Peppi pysähtyi ja sain jatkaa juoksuani eteenpäin. Saa nähdä miten kisoissa käy, kun on enemmän vauhtia ja muutenkin kierrokset korkealla. Mutta olin kyllä tosi ylpeä Peppistä. Kun olin jättänyt sen puomin alastulokontaktille, viereiseltä kentältä syöksyi jackrusselinterrieri härkkimään ihan Peppin vierelle. Mutta Peppi pysyi paikoillaan! Terrieri tuli vielä toisen kerran samassa tilanteessa. Uskomatonta, että Peppi pystyi olemaan välittämättä vieressä ärisevästä ärrieristä.

Varsinaisissa treeneissä oli tänään oli tekniikkakerta ja Katja oli suunnitellut meille kaksi ratapätkää, joista toisella harjoiteltiin saksalaista käännöstä tai ohjausta (tai mikä ihme se on?) ja toisella kontakteja. Sehän sopi minulle paremmin kuin hyvin. :)

Tein ensin saksalaispätkää. Vaikeaa. Ensin koira kiertoon, sillä aikaa askeleet sivulle, mutta rintamasuunta pitää kuitenkin säilyttää ja vastakkaisella kädellä heitetään koira esteen yli, ja sitten pitäisikin olla jo koiran alta pois ja täysillä menossa eteenpäin. Huh. Ihme kyllä se onnistui. Ei etenkään ensin kovin sulavasti, mutta kuitenkin. Sama tehtiin myös peilikuvana, jollaisena se tuntui huomattavasti helpommalta.

Kontaktit tein Katjan valvovan silmän alla vain kerran. Otimme puomille vauhtia parin hypyn ja kahden putken kautta. Jatkoin juoksua ja käskin Peppin jäädä alastulokontaktille. Se jäi juuri oikeaan kohtaan! Vapautin sen kauempaa ja palkkasin vasta siellä. A:lle tehtiin useamman hypyn vauhdinotto ja vieläpä niin, että minä olin Peppiä edellä. Lähetys A:lle ja jatkoin juoksua alastulon ohi. Ja Peppi jäi! Jee! Siihen oli hyvä lopettaa. Nyt vain luottavaisin mielin sunnuntain kisoihin.