Iita oli jo laiturilla ihan innoissaan ja vinkui taukoamatta. Peppi sen sijaan ei tiennyt mikä sitä odottaa. Iita hyppäsi heti veneeseen, kun sille mahdollisuus annettiin, mutta Peppi ei olisi mennyt sinne millään. Syliin ottaminenkaan ei tullut kyseeseen, koska en olisi pystynyt laskeutumaan laiturilta veneeseen yli 20-kiloinen jötkäle sylissä. Vastaan se pisti viimeiseen asti, mutta lopulta sain väkisin vedettyä sen veneeseen, kun samalla nostin sitä hiukan etupäästä. Eihän siinä muuta ongelmaa ollut, mutta veneen pinta oli liukas ja Peppi pelkää liukkaita alustoja. Asiaa ei todellakaan auta se, että Peppi yrittää kävellä kynsillään. Lopulta siis kuitenkin olimme onnellisesti kaikki veneessä.
Peppi käyttäytyi oikein hienosti. Häntä sillä oli melkein koko ajan koipien välissä, mutta taisi se hetkittäin jopa nauttia merituulesta. Iita sen sijaan ei käyttäytynyt ollenkaan. Välillä pidin sitä väkisin vieressäni istumassa, muuten se juoksi innoissaan koko ajan edestakaisin, haukkui ja vinkui tai roikkui puolittain laidan yli ja yritti pyydystää pisaroita. Loppumatkasta se sentään jo hiukan rauhoittui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti