Erottelua

Maanantain tokotunnilla ensimmäisenä aiheena oli liikkeestä maahanmeno, jonka tein Iitan kanssa heti koemuotoisena. Iita meni maahan, mutta aika hitaasti. Tuija sanoikin, että Iita ei ihan vielä kestä täyttä vauhtiani eli minun täytyy hiukan hidastaa. Hän kehotti harjoittelemaan liikkeestä maahanmenoa (ja myös istumista ja seisomista) leikittämällä Iitaa ja palkkaamalla nopeasti ja usein. Teinkin tätä odotellessa ja taas huomasin, ettei Iita yhtään kuuntele käskyjäni. Useimmiten se tarjosi maahanmenoa. Tuija sanoi, että koiran täytyy jo ensimmäisestä tavusta tunnistaa käsky, ja kysyi eroavatko käskyni tarpeeksi toisistaan. Istu on iss(tu), seiso on seiso ja maahan on maa. Nyt tällä viikolla olen kiinnittänyt asiaan enemmän huomiota ja olen ennen ruokakupin antoa tehnyt seiso-istu-maa-harjoituksia. Hyvin on sujunut, mutta toisaalta Iita aina ruokakupilla kuuntelee paremmin. Eli johtuisiko valikoiva kuulo kuitenkin motivaation puutteesta..?

Toisena aiheena oli tunnistusnouto, jota en ole ikinä tehnyt. Noutokapulaa pidettiin ensin kädessä, jotta siihen tarttuisi oma haju. Meillä jokaisella oli muutama muoviruukku, joista yhteen kapula sitten koiran näkemättä laitettiin. Koiran annettiin haistaa omaa kättä, annettiin käsky ja mentiin sen kanssa yhdessä ruukuille. Kun koira löysi kapulan, kehuttiin kovasti. Iita kyllä löysi kapulan, kun oli kaatanut kaikki ruukut, mutta ei se koko hommasta mitään ymmärtänyt. Ruukkujen kaataminen vaan oli hauskaa. Idea noissa ruukuissa oli se, ettei koira voi käyttää näköaistiaan. Toinen vaihtoehto olisi harjoitella pimeässä huoneessa tai ruohikossa, josta kapula ei näy.

Torstain agilitytreeneissä oli tosi vaikea rata. Tässä hieno Paintillä tehty ratapiirros. ;)

Vaikeimmaksi kohdaksi oli tarkoitettu esteet 5-7, mutta kyllähän tuossa muitakin vaikeita kohtia riitti. :) Ensin oli esteen 2 pakkovalssi, joka ei heti onnistunut. Seuraava ongelmakohta oli putki eli este numero 4, kun Peppi halusi mennä puomille. Ohjauksen piti olla tosi tarkka ja putki oli pakko mennä varmistamaan perille saakka. Tästä taas aiheutui se, etten ehtinyt esteelle numero 5 niin kuin olin ajatellut. Eli Peppi oli pakko lähettää takaakiertoon esteen oikealta puolelta (eli ratapiirroksessa esteen 5 yläpuolelta), josta taas seurauksena oli se, että minun piti kääntyä takaakierron aikana niin, että alastullessaan Peppi oli oikealla puolellani. Siitä lähetys takaakiertoon esteelle 6, jonka aikana taas puolen vaihto ja Peppin piti olla esteeltä tullessaan vasemmalla puolellani. Vaikeaa. Minä unohdin katsoa koiraa ja muutenkin sähelsin. Peppi kyllä taas teki juuri niinkuin ohjasin. Katja sanoi, että kiirehdin ihan turhaan, sujuvasti vaan eteenpäin. Niin, se sujuvuus vaan on perinteisesti juuri se minun kompastuskiveni. Kohtaa 5-7 sain aika monta kertaa tahkoa, mutta kyllä se lopulta onnistui. Tosin ei ne vaikeat kohdat siihen päättyneet. A:lta piti saada koira taas putkeen eikä puomille ja se taas vaati sen, että Peppi jäi odottamaan alastulokontaktille siksi aikaa, että minä ehdin mennä tarpeeksi putkelle. Pari kertaa Peppi lähti liian aikaisin. Paljon on taas harjoiteltavia asioita, mutta etenkin tuo putki/puomi-erottelu nousi esiin. Joka tapauksessa toisella ratakierroksella homma sujui jo paljon paremmin. :)