Emme kyllä olisi tässä kohtaa tarvinneet mitään esiintymistreeniä vaan ihan ohjelman tekemistä ja liikkeiden harjoittelua. Sekä sitä malttiharjoittelua. Iita haukkui, vinkui ja oli täynnä intoa. Enkä minä vieraassa paikassa osannut toimia uusien sääntöjeni mukaisesti. Toisaalta aikakaan ei olisi riittänyt, eikä ulkokentällä ollut paikkaa, jonne Iitan olisi voinut viedä jäähylle toisten esitysten ajaksi (auto oli turhan kaukana ja halusin nähdä toisten esitykset). Seliseli. Tosiaan ohjelmamme on tietysti vielä ihan keskeneräinen. Minä sähläsin, Iita sähläsi ja lopputulos oli sen mukainen. Iitan lempparit eli pujottelutkaan eivät onnistuneet. Ei Iita ennen ole minua vasten noin hyppinyt, mistäköhän johtui. Viimeinen puoliminuuttinen oli ihan ok, mutta muuten ei kyllä mistään tullut mitään. Kaiken lisäksi Iita-rukka pelkäsi, että tallon sen varpaille, niin kuin tein harjoitellessa. Treeneissä kun olen aina ilman kenkiä. Niin, ja mun kädet..! Kammottavaa katsottavaa. Huoh, paljon on tehtävää... Tuosta videosta on kyllä kiva nähdä, että Iitan häntä heiluu koko ajan. :) Kiva että jollain oli kivaa. ;)
Illalla olenkin viettänyt aikaani katsellen koiratanssin EM-kisojen HTM-esityksiä täältä. Kaikki Suomen edustajat olivat 15 parhaan joukossa. Mahtavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti