Herätys todellisuuteen vol 57

Lauantaina lähdin Iitan sekä Sannan ja Novan kanssa DT-Areenalle koiratanssin möllikisoihin. Aikomuksenihan oli ollut treenata ohjelma kuntoon ja täällä sitten saada viimeiset vinkit ja sitten Janakkalan kisoissa marraskuun alussa olisi "täydellinen" ohjelma esitettävänä. Haha. Todellisuus oli taas jotain muuta. Treenausta ei ole se, että matkalla kisapaikalle kuuntelee epätoivoisesti autossa musiikkia ja miettii, mihin suuntaan koiran pitääkään kussakin kohtaa kääntyä. Vielä kun todellisuudessa ne position vaihdokset eivät tapahdu niin nopeasti ja sujuvasti kuin kuvitelmissa. 

Ennen kehään menoa sain vielä kuningasajatuksen, että vaihdanpa alussa itseni Iitan toiselle puolelle, josta Iitan on helpompi siirtyä ensimmäiseen positioon. In your dreams. Helppoa se nyt ei ollut nähnytkään, kun tuolleen puskista menen sekoittamaan pikku koiran pään ihan kokonaan. Iitalla meni pasmat ihan sekaisin ja kun se ei muutenkaan tuota ohjelmaa vielä osaa, niin raukalla oli epämukava olla. Hienosti Iita kyllä taas teki töitä, vaikka ohjaaja onkin tällainen tyhmäpää, ja vaikka Iita kuinka mua yrittää kouluttaa, mikään ei tunnu menevän perille. 

HTM:ssä oli vain 5 kisaajaa ja kaikki kisasivat samassa luokassa ja arvostelu tapahtui kunkin koirakon virallisella kisaluokalla. Tuomarina oli Maiju Ojamies, joka ei ole virallinen koiratanssituomari eikä itse edes harrasta koiratanssia. Hän kertoikin kiinnittävänsä huomiota etenkin koiran vireeseen ja siihen, miten mielellään koira tekee. Tältä pohjalta luulin meidän jäävän hännille ja olin ennen palkintojenjakoa tosi nolo, koska uskoin saavani kauheaa läksytystä. Mutta Maiju sijoitti meidät toiselle sijalle, eli ilmeisesti hän kuitenkin tykkäsi meidän tekemisestä. Olin melkoisen yllättynyt.

Epätarkka kännykuva, mutta palkintopussi oli hieno. :)

Tuomarin palaute:

- Hieno alku pienien alkuhankaluuksien jälkeen!

- Koirakolle hyvin sopiva musiikki ja kaunis, mielenkiintoinen ohjelma, jossa kehää käytettiin hyvin.

- Osiot, joissa ohjaaja peruutti ja koira poikittain koiran edessä, tosi hienot.

- Koira vaikutti paikoin hieman poissaolevalta ja yhdessä välissä vinkumista - tapahtuiko kehään menoa ennen tai valmistautumisessa jotain erikoista? Joka tapauksessa hieno ohjelma ja taitava koirakko, jossa koira teki työtä hyvällä asenteella.

Eipä tässä muuta kuin nyt oikeasti pitää päättää ohjelman kulku ja sitten harjoitella se kuntoon. Ensin minä itse ja sitten myös Iitan pitää osata se. Ei tästä muuten mitään tule. Ihan turha lähteä Norjaan asti pelleilemään.

Möllien jälkeen jäätiin vielä treenaamaan Sallan ja valkoisten sekä Tiinan ja kultaisten kanssa. Sain hyviä vinkkejä rintamasuuntiin ja muihinkin pieniin mutta tärkeisiin asioihin. Kiva oli myös pohtia toisten ohjelmien ongelmakohtia. Mukava päivä kaikenkaikkiaan vaikka kylmä herätys todellisuuteen tulikin. :)