sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Hutaisuagility

Torstaina Sami tarvitsi autoa, joten sain Samilta kyydin ATT:n hallille. Teimme radan, tutustuimme siihen ja sain Peppin kanssa aloittaa. Ensimmäisellä kerralla kaikki mahdollinen meni pieleen. Peppi haukkui ja kaahasi, ei pysähtynyt kontakteille, ohitti keppivälejä jne. Räpellyksen jälkeen kävin Katjan kanssa radan läpi ja ainoa kehu taisi tulla siitä, että Peppi löysi tosi hienosti pimeän putken. Katja sanoi, että kontakteilla menin itse jotenkin kumarassa ihan lähelle, joten Peppi sen takia väisti. Mulla oli itselläkin sellainen olo, että liikuin ihan hölmösti. Johtui varmaan kipeästä selästäni tai jostain, mutta ei tosiaan liikkuminen ollut sujuvaa. Niin ja radalla oli kolmekin sellaista hyppyä, joiden jälkeen tuli kääntyä takaisin tulosuuntaan. Niitä en osannut ohjata ollenkaan.

Toisella kerralla päätin keskittyä ja niin sitten keskityin ja ohjasin. Rata meni tosi hyvin. Erityisen tyytyväinen olin käännöksiin. Ainoa, jota vielä piti harjoitella erikseen, oli pituus. Radalla sen jälkeen oli tiukka käännös, mutta pituus on ainakin vielä sellainen este, jossa minun pitää olla esteen alastulon puolella vastassa, muuten Peppi ei hyppää tarpeeksi hyvin tai oikaisee sivulle.

Oman suorituksemme jälkeen katsoin vielä vähän aikaa ryhmämme uuden jäsenen menoa. Oli kiva saada samaan treeniryhmään toinenkin maksikoira, ja vieläpä collie (pitkäkarvainen collie Rocky)! Sitten lähdinkin taas jo, kun kyyti tuli. Vähän taisi pasmat olla itsellä sekaisin, kun en saanut omien rutiinien mukaisesti tulla hallille. No, se oli sellainen hutaisukerta se.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti