Ikävä on suunnattoman suuri. Iitan vielä eläessä usein murehdin sitä, miten ikinä pärjään, kun Iitaa ei enää ole. En tiedä vieläkään, sillä mielestäni en pärjää. Iita oli niin tärkeä minulle ja suuri osa elämääni. Se oli pieni koira, jolla oli suuri persoona. Se oli perheenjäsen ja paras ystäväni, joka oli aina läsnä. Se lohdutti minua surussa ja toi iloa jokaiseen päiväämme. Elämä on niin erilaista ilman Iitaa.