Hiljaiseloa

Treeni-into on ollut aika vähissä viime aikoina. Toisaalta aikaakaan ei juuri ole mihinkään riittänyt. Tänään kuitenkin Peppi pääsi pitkästä aikaa agitreeneihin ja oli tosi pätevä. :) Treenitauko olikin saanut Peppin jo vähän levottomaksi, mikä ilmenee kotona edestakaisin kävelynä. Väsynyt koira on onnellinen koira, joten täytyy nyt sen verran taas tsempata, ettei Peppin tarvitse turhautua.

Iita oli pari viikkoa sitten mukanani tanssitreeneissä. En jaksanut oikein mitään tähdellistä treenata, harjoittelimme kaukaa kiertoa kartioiden kanssa. Aluksi se sujuikin tosi hyvin ja useampi toisto onnistui perästysten. Sitten yhtäkkiä Iita ei tiennytkään yhtään mitä oltiin tekemässä. Sen ajatusmaailma on joskus niin outo. Jos se saa palkkaa tietystä liikkeestä ja sitä tismalleen samaa juttua tehdään monta kertaa, niin silti sitten yhtäkkiä se onkin ihan pihalla eikä ole ikinä kuullut juttuakaan sellaisesta. :D

Treenihallissa jostain syystä mieleeni tuli kurkata Iitan suuhun ja huomasin, että Iitan hammas on poikki. :( Iitaltahan on kaikki viimeisimmät hampaat (sekä ylhäältä että alhaalta) jo poistettu aiemmin ja nyt lähti siis ylhäältä viimeistä seuraava. Hammas oli ihan juuresta poikki, joten arvelin ytimen olevan paljaana, vaikkei sitä pystynytkään erottamaan. Ja niinhän se sitten todettiin olevankin, kun hammas poistettiin. Iita oli tietysti aika pöpperöreppana nukutuksen jälkeen, mutta kaikki meni onneksi hyvin ja nyt kaikki hampaat on putsattu ja ovat kauniin valkoiset. :)

Ensi viikolla on Tampereella koiratanssin möllikisat, johon taidan olla menossa. Ilmoittautuminen päättyy huomenna. Mietin että jos menisin kokeilemaan Iitan kanssa HTM-ohjelmaa. En tosin ole yhtään harjoitellut Salon kisojen jälkeen. Eikä se ohjelma ollut siellä kovin hyvin hallussa. :D Eikä siis möllikisoissa onnistumisella tietenkään niin väliä, mutta vähän mietin, että se ois sitten meidän kenraaliharjoitus SM-kisoja ajatellen. Arvon vielä, että haluanko lähteä nolaamaan itseäni SM-kisoihin, mutta toisaalta, kun kerran on osallistumisoikeus ja takuuvarma sijoitus 10 parhaan joukossa (heh), niin tekisi mieli lähteä. Tai siis joka tapauksessa lähden kisoja katsomaan, niin kai sitä sitten voisi itsekin kisata, kun kerran saa. Päätin nyt kuitenkin, että jos menen möllikisoihin, niin katson mikä siellä on tilanne ja sen mukaan sitten päätän tuon SM-osallistumisen.

Mukaluva

Tässä vihdoin meidän sunnuntainen juupaseipäs nollavitosrata. Tekniikan ihmelapsena olen kuvannut tämän tietokoneen näytöltä omalle kameralleni, josta sitten latasin sen youtubeen. :) Eihän Peppi tosiaan A:n alastulossa pysähdy niinkuin pitäisi, mutta ei tuo silti mielestäni kontaktivirhe ole. Siististi se tulee alas, mutta ehkä Peppillä sitten on vaan niin pitkä laukka-askel. Enpä tiedä.

Lällislää

Oltiin tänään agikisoissa. Saatiin nollatuloskin, joka sitten myöhemmin muutettiin viideksi virhepisteeksi. Reilua.

Menin klo 8 töihin 2-luokkaan. Peppi tuli mukaan, kun olin saanut kuningasidean, että kisatyön jälkeen kisaan 1-luokassa. Kisatyö loppui kahden maissa, välillä oli minitaukoja, jolloin ehdin pikaisesti viemään Peppin ulos. Muuten raukka oli koko päivän häkissä, tai ensin autossa. Vaikka ihan hyvin Peppi kyllä tuntuu häkissä viihtyvän. Aika rankasti kyllä kadutti tuo kisaaminen, olin nimittäin ihan puhki tuon kisatyön jälkeen. Olin käsiajanotossa eli hommiini kuului radan rakennus, vara-ajanotto ja remmin kuljetus lähdöstä maaliin. Siinä kun 6 tuntia on jaloillaan ja kumartuu 120 kertaa nostamaan remmin maasta, niin rupesi jo tuntumaan. :)

Mutta tosiaan, pääsimme lopulta sitten kisaamaankin. Tuomarina oli Minna Räsänen ja tuomariharjoittelijana Petteri Kerminen. Ensin oli hyppyrata.

Otin kutsulähdön kakkosesteen kohdalta, kun Peppi ei oikein noista vinoista esteistä ymmärrä. Mutta Peppipä kiersikin heti ekan esteen. :o Siitä siis kielto ja 5 virhepistettä. No ei auttanut muu kuin mennä kiertämään eka este uudelleen. Sitten kilpajuostiin tuo suora ja hyvin pärjäsin. ;) Rengas meni hyvin, kuten kaikki muutkin esteet kepeille asti. Sitten se sama juttu taas, ekasta välistä ohi. :( Eli 5 virhepistettä siitäkin. Loppu meni taas hyvin, kuten myös tuo loppusuora. Virhepisteitä siis 10 ja sijoitus 7/14.

Toisena ratana oli agilityrata.

Mietin uskallanko ottaa kutsulähdön kolmannen esteen takaa, mutta koska en oikein muutakaan keksinyt, niin päätin luottaa Peppiin ja kokeilla. Luottamus kannatti. :) Puomin alastulo oli siisti, Peppi pysähtyi kunnolla. Keinukin meni ihan ok. Esteen 11 jälkeen tein valssin, joten olin keppien vasemmalla puolella. En tiedä auttoiko se, mutta kepitkin menivät tosi hyvin! Mahtavaa. A:lla Peppi ei pysähtynyt, mutta tuli kuitenkin siististi alas. Sitten putkeen ja spurtti loppusuoralle. Vilkaisin tulostaululle. Jes! Nollarata eli luva! Iloni loppui kuitenkin lyhyeen, kun sain tiedon, että virallinen tuomari oli muuttanut tuomariharjoittelijan tuomiota. Eli A:lta oli tullut kontaktivirhe. :( Minun mielestäni siitä ei virhettä olisi pitänyt tulla ja minullahan sentään oli eturivin paikka. Mutta ei voi mitään, heippa nollarata. Oli kyllä tylsää, kun ehdin jo iloita luvasta. Sitten se ilo viedäänkin pois ja korvataan vain kisapäivän väsymyksellä. Saan toivottavasti Lauralta videon, niin tarkistetaan sitten vielä, miten se todellisuudessa oli. Hallilla sitä jo katsottiin puhelimesta, mutta josko tietokoneen näytöltä näkisi tarkemmin. Vaikka eipä sillä mitään merkitystä enää ole. Täytyy jatkossa vaan olla tarkempi, ettei jää kyseenalaiseksi. Peppi oli kyllä hieno ja olisi tuloksensa ansainnut. Nyt siis tulos oli 5 virhepistettä ja sijoitus 5/19. Nollatuloksella oltaisiin päästy palkintopallillekin, sijalle 3.

Näin väsyneitä olemme molemmat nyt. :)

Iita sen sijaan sai viettää Samin kanssa laatuaikaa kotona ja ulkoillen lumisessa säässä.